Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pesäkarhujen pelaamisessa on ollut liian vähän kehitystä viime kauteen verrattuna

Pesäkarhujen kausi ei päättynyt vielä lauantaina, vaikka siltä se monesta tuntui. Joukkue hävisi neljännen välieräpelin niukasti Manse PP:lle, ja se tarkoitti matkaa pronssipeleihin. Otteluihin, jotka eivät tällä hetkellä kiinnosta ketään. Pesäkarhut sai kasattua joukkonsa ihan hyvään iskuun välierissä. Silti kaudesta jää suuhun huono maku. Omassa mielessä on yksi kysymys ylitse muiden. Miksi vain muutama Pesäkarhujen pelaaja pystyi parantamaan viime kaudesta? Kaudella 2019 Pesäkarhut oli hyvä. Joukkue taisteli tiensä loppuotteluihin, mutta hävisi ne niukasti. Täksi kaudeksi muutokset pysyivät pieninä. Lähtijät olivat etenijäjokeri Milla Lindström ja lukkari Noora Matikka . Heistä Matikan tontin paikkasi Minttu Vettenranta , joka on joukkueen suurin valopilkku. Hän pelasi viime kaudella pääosin Kempeleen Kirissä. Entä sitten muut avainpelaajat? Henna Juka , Emilia Itävalo , Susanne Ojaniemi , Emilia Linna , Maria Suominen , Milla Oksa , Kaisa-Maija Rosvall ja Susanna Puisto . Jotkut heistä pystyivät pitämään tasonsa, mutta kukaan heistä ei isossa kuvassa pelannut parempaa kautta kuin viime kesänä. Joukkueella oli koronatilanteen takia iso etu puolellaan, koska pelaajat tunsivat toisensa, ja pelitapa oli kaikkien tiedossa. Samaa etua ei ollut loppuotteluun päässeillä Jyväskylän Kirittärillä ja Manse PP:llä. Molempien piti rakentaa pakettiaan uudelleen. Kirittäret menetti avainpelaajiaan, ja Manse PP sai uuden pelinjohtajan, jota Sami Österlund kutsui viuhkatelineeksi. Tämä ei pelaamisessa näkynyt porilaisten eduksi yhtä paljon kuin luulin. Pesäkarhut ei viime kauden vankasta pohjastaan huolimatta ollut missään vaiheessa yhtä hyvä kuin kesällä 2019. Onko se sitten pelinjohdon vika vai onko syy pelaajissa? Voidaanko piiloutua joukkuetta vaivanneiden loukkaantumisten taakse? Onko koko asiassa edes syyllistä? Onko joukkueen pelillinen taso niin hyvä kuin Porissa yleisesti luullaan? Paljon kysymyksiä, joihin vastaaminen on vaikeaa. Tärkeää se on siitä huolimatta. Eivät erot välieräsarjassa isoja olleet, muttei Pesäkarhut myöskään oikeusmurhaa kokenut. Pesäkarhuilla joku paikka petti, kun pelejä piti ratkaista. Vankka ulkopelaaminen ei ollut ihan totutun vahvaa ja sisäpelissä tekeminen vaihteli. Niin tai näin, päättyy Österlundin aika Pesäkarhuissa valtavaan pettymykseen. Uudella pelinjohtajalla on ensi kaudella edessään se sama tuttu kysymys, jota Porissa on kyselty nyt 18 vuotta. Millä ihmeellä Suomen mestaruus saataisiin takaisin Poriin?