Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porissa sijaitsevan vanhan omakotitalon kosteusongelmat paljastuivat kolme vuotta kaupanteon jälkeen – nyt niihin otti kantaa KKO harvinaisessa ennakkopäätöksessään

Korkein oikeus (KKO) on oikeuskäytäntöä linjaavassa ennakkopäätöksessään ottanut kantaa hometalokiistaan, joka koskee Porissa sijaitsevaa kiinteistöä. Vaikka hometalo-ongelmia on ilmaantunut runsaasti, aiheeseen liittyvät ylimmän tuomioistuimen ratkaisut ovat perin harvinaisia. Kun KKO ylipäätään myöntää valitusluvan vain noin 10 prosentille hakemuksista, linjaukset kiinteistökauppoihin ja niiden yhteydessä rakennuksissa havaittuihin laatuvirheisiin ovat vielä tätäkin harvinaisempia. Kuvaavaa on, että KKO:n diaaritietojen mukaan edellinen vastaava ratkaisu on vuoden takaa. Porilaisen pariskunnan kanne, johon liittyy erittäin merkittävä kauppahinnan alennusvaatimus, on kuitenkin tällainen tapaus. Lopullista ratkaisua riitaan KKO:kaan ei silti vielä antanut, mutta se kuitenkin kumosi hovioikeuden ratkaisun, jossa kanne oli hylätty. Hovioikeuden mukaan kiinteistön ostajat olivat laiminlyöneet tarkastusvelvollisuutensa ja sen vuoksi menettäneet oikeuden vedota kosteusvaurioihin talon alapohjassa ja seinien alaosissa. Hovioikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, oliko rakennuksessa kosteusvaurioiden perusteella laatuvirhe. Tämän takia KKO määräsi, että asia palautetaan hovioikeuteen uuteen käsittelyyn. Riita koskee kiinteistöä, johon kuuluu vuonna 1960 rakennettu omakotitalo sekä myöhemmin rakennetut piharakennus, autotalli ja varastotilat. Pariskunta osti kiinteistön elokuussa 2013. Kauppahinta oli 138 000 euroa. Kaupanteon yhteydessä kiinteistöstä laadittiin kosteusmittausraportti, jossa muun muassa todettiin kellarin perusmuurin alaosien, betonisten väliseinien alaosien, anturoiden ja maanvaraisen betonilaatan sekä maapohjan olevan kosteita. Sen sijaan lattia- ja seinäpintojen sekä eristetilojen ja alajuoksujen kosteus todettiin raportissa normaaliksi. Kolme vuotta kaupanteon jälkeen ostajat teettivät kuntotutkimuksen talon alapohjasta, kun talossa oli ilmennyt pahaa hajua. Asukkaat olivat alkaneet myös oireilemaan niin vakavasti, että heillä ”oli jatkuvasti antibioottikuuri päällä”, kuten toinen heistä kertoi oikeudessa. Kuntotutkimuksessa todettiin kosteusvaurioista kertovia mikrobipitoisuuksia kellarin ja ensimmäisen asuinkerroksen välisen betoniholvin päälle puukoolatuissa alapohjarakenteissa ja ulkoseinien alaosissa. Tutkimusraportin mukaan alapohjan vaurioituminen johtui kellarin synnyttämästä kosteusrasituksesta. Ostajien mukaan kyseessä oli laatuvirhe, joka aiheutti terveysongelmia. He vaativat, että myyjä palauttaa heille 100 000 euroa kauppahinnasta. Selvityksen mukaan vauriot pitää korjata purkamalla rakenteet. Korjaustapa maksaisi 95 000 euroa. Rahaa kuluisi myös muun muassa kylpyhuoneessa havaitun kosteusvaurion korjaamiseen. Ostajien mukaan heillä ei kaupanteon hetkellä ollut kosteusmittausraportissa olevien tietojen perusteella aihetta epäillä tällaisia vaurioita. Satakunnan käräjäoikeus oli samaa mieltä. Käräjäoikeuden mukaan ostajilla ei ollut erityistä syytä poikkeuksellisiin toimiin alapohjan kunnon selvittämiseksi. Päätöksen mukaan ostajat eivät olleet laiminlyöneet selonottovelvollisuuttaan. Käräjäoikeuden mukaan kiinteistössä oli alapohjan seinärakenteiden kosteusvaurioiden vuoksi maakaaressa tarkoitettu salainen virhe. Tämän virheen ja myös muutamien muiden rakennuksessa paljastuneiden laatuvirheiden takia ostajilla oli päätöksen mukaan oikeus 80 000 euron hinnanalennukseen, minkä määrän oikeus määräsi myyjän maksamaan. – Jos kiinteistön virheet olisivat olleet tiedossa kauppaa tehtäessä, niillä olisi ollut huomattava vaikutus kiinteistön arvoon, käräjäoikeus perusteli. Myyjä vei riidan hovioikeuteen, joka kumosikin käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi ostajien kanteen. Hovioikeuden mukaan ostajien oli täytynyt rakennuksen iän ja kellarin kosteudesta saamiensa tietojen perusteella varautua siihen, että kosteudella voi olla laajemminkin haitallisia vaikutuksia rakennuksen alapohjan rakenteisiin. Hovioikeuden mukaan ostajille oli syntynyt erityinen selonottovelvollisuus talon kunnon tarkemmasta selvittämisestä. Päätöksen mukaan rakennuksessa ei ollut hinnanalennukseen oikeuttavia virheitä. Riita sai uuden käänteen, kun ostajille myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen ja kun heidän valituksensa myös menestyi. KKO:n mukaan ostajilla ei ennen kauppaa ollut rakennuksen ikä, rakentamistapa ja kosteusrasitus huomioon ottaenkaan aihetta edellyttää tehtyä laajempia tutkimuksia alapohjan ja seinärakenteiden kunnon selvittämiseksi. Päätöksen mukaan ostajat eivät sen vuoksi olleet menettäneet oikeuttaan vedota virheenä kaupan jälkeen rakennuksessa havaittuihin vaurioihin.