Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Ilmastonmuutoksen torjunta on mahdollisuus Satakunnan elinvoimalle

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC varoittaa jäätiköiden sulamisen aiheuttamasta merenpinnan noususta, YK:n ilmastokokouksessa etsittiin avauksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koululaisia ilmastolakossa, lapsen hankkimisen ilmastovaikutukset. Katsaus viime päivien uutisiin käy takuulla monen sieluun ja sydämeen. Ei siis ole ihme, että yksi jos toinenkin potee ilmastonmuutokseen liittyvää ahdistusta. Kuten kaikki suuret ilmiöt, myös ilmastonmuutos on luonut omat johtohahmonsa, jotka näyttäytyvät joko ikoneina tai paasaajina, katsojasta riippuen. Nämä ”brändijohtajat” ovat varmasti omiaan herättämään keskustelua, mutta diskuteeraamisen sijaan meidän olisi parempi keskittyä ratkaisuihin. Voimme toki aiheellisesti kysyä, miksi viisimiljoonaisen populaatiomme pitäisi olla ilmastonmuutoksen torjumisen eturintamassa. Osuutemme globaalista hiilijalanjäljestä kun on vain noin 0,14 prosenttia, eivätkä helteiset kesät, lämpimät syksyt, leudot talvet ja kirivät keväät kuulosta välttämättä aivan huonoilta asioilta täällä kylmässä pohjolassa. Ilmastonmuutoksella on kuitenkin paljon kielteisiä vaikutuksia, jotka osuvat ainakin välillisesti myös meihin. Näitä ovat esimerkiksi paikallisten ja alueellisten konfliktien juurisyyt, kuten ruoka- ja juomapula, jotka taas ovat omiaan aiheuttamaan massiivisia väestösiirtymiä. On myös syytä muistaa, että noin 65 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka uhkaavat peittyä veden alle vuoteen 2100 mennessä. Kansakuntamme on yksi niistä harvoista, jotka pystyvät vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja tuottamaan tarvittavia innovaatioita sen estämiseksi. Tämä asetelma luo yllemme vastuuta, mutta toisaalta se antaa suuria mahdollisuuksia teollisuudellemme ja taloudellemme – myös Satakunnassa. Ensinnäkin, päästökauppasääntelyn kiristyessä voittajia ovat ne maat, joiden teollisuus pystyy sopeutumaan kallistuviin hiilidioksidipäästöihin nopeimmin. Toiseksi, hiilipäästöjä rajoittavien ratkaisujen tarjoajat pystyvät menestymään suhteellisesti paremmin, sillä alan kilpailu on kunnolla vasta alkamassa. Kuvaava esimerkki on vaikkapa biopolttoaineisiin keskittyneen Nesteen pörssikurssin kehitys viime vuosina. Kolmanneksi, korkea osaaminen on Suomen kilpailuetu suhteessa muihin maihin, joten edistyneiden teknologisten sovellusten innovointi on pelkästään talouden luonnollista dynamiikkaa. Hiilipäästöjemme vähentäminen, päästöjä vähentävien innovaatioiden kehittäminen ja niiden kaupallistaminen parantavat paitsi kansantaloutemme kilpailukykyä, myös planeettamme hyvinvointia. Kaiken tämän edellytyksenä on kuitenkin kokonaisenergiapalettimme muuttaminen entistä hiilineutraalimmaksi, olipa tuotantomuotona sitten vesi-, tuuli-, aurinko- tai ydinvoima. Tätä taustaa vasten Satakunta on tehnyt täysin oikean ratkaisun valitessaan elinkeinoelämän strategiseksi painopisteekseen uudet teknologiat, kuten robotiikka, tekoäly ja digitalisaatioon sekä puhtaaseen energiaan liittyvät ratkaisut. Ne eivät tuota hedelmää yhdessä yössä, mutta osoittautuvat hyvin todennäköisesti pidemmällä aikavälillä elinvoimamme kulmakiviksi. Yhteiskunnat sähköistyvät kovaa vauhtia, ja alan innovaatioille on jatkuvaa kysyntää seuraavina vuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen asettama haaste takaa joka tapauksessa sen, että ihmiskunnalla on edessään vuosisadan savotta. Suomen ei pidä, eikä se edes voi ottaa sitä yksin harteilleen. Ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa oleminen tarjoaa kuitenkin selvät edut, kunhan tunnistamme ilmiön tosiasiat ja siihen liittyvät mahdollisuudet. Satsaamalla kestävään teknologiaan, emme pelkästään ole mukana estämässä ilmastokatastrofia, vaan myös rakentamassa huomisen hyvinvointia tuleville sukupolvillemme. Antti-Jussi Vesa Kirjoittaja on energiasektorilla työskentelevä viestinnän ammattilainen.