Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Aittaluodon uusi 60 miljoonan euron voimalaitos pudottaa poltettavan turpeen määrän minimiin – ”Investointi ei ole vaikuttanut kaukolämmön hintoihin”

Pori Energia aikoo luopua kokonaan fossiilisista polttoaineista kaukolämmön tuotannossa. Vielä vuoden alussa yhtiön lämmöntuotantoon tarvitseman turpeen osuus kaikesta käytettävästä polttoaineesta oli puolet, tulevan vuoden aikana sen määrä voidaan pudottaa 15 prosenttiin. Tuotantojohtaja Timo Mäki arvioi yhtiön tuotannon olevan tällä hetkellä noin 75-prosenttisesti päästötöntä osuuden kasvaessa jatkuvasti. – Investoinnin ansiosta poltettavan turpeen määrää on pystytty vähentämään nopealla aikataululla. Vielä en pysty sanomaan, kuinka pian turpeen osuus voidaan painaa nollaan, mutta siihen pyritään mahdollisimman nopeasti, Mäki sanoo. Timo Mäen mukaan positiivisia ympäristövaikutuksia lisää myös uuden teknologian myötä tehostuva lämmön talteenotto. Sen avulla säästetään vuosittain 600 rekkakuormallista polttoainetta. Aittaluodossa poltettavasta puuaineksesta merkittävä osa on puuteollisuuden sivutuotteena syntynyttä sahanpurua ja puunkuorta, joka saadaan naapurista UPM:n sahalta. Pieni osa puupolttoaineesta on Satakunnan alueelta toimitettavaa metsähaketta. Timo Mäen mukaan puupolttoaineen osuus kaikesta käytettävästä polttoaineesta nousee uuden laitoksen ensimmäisenä toimintavuonna noin 85 prosenttiin. Puupolttoaineen osuus kaukolämmön tuotannossa on koko maan mittarillakin huomattava. Vuonna 2018 puupolttoaineella tuotettiin 33 prosenttia koko Suomen kaukolämmöstä. Toisella sijalla oli kivihiili, ja kolmanneksi eniten poltettiin turvetta. Tilastokeskuksen energiatilastojen parissa työskentelevä yliaktuaari Pekka Lösönen sanoo, että uusiutuvien energianlähteiden 85 prosentin osuutta koko laitoksen käyttämästä polttoaineesta voi pitää hyvänä. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla. – Määrä on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Jos biopolttoaine olisi ainoastaan metsäteollisuuden sivutuotetta, voisi sitä pitää tietyssä mielessä päästöttömänä tapana tuottaa energiaa. Esimerkiksi sahanpurua ei oikeastaan voi käyttää muuhun tarkoitukseen, Lösönen arvioi. Moniin teollisuuden aloihin vaikuttanut EU:n päästödirektiivi velvoitti Pori Energian investoimaan uuteen teknologiaan. Muitakin syitä uuden voimalaitoksen rakentamiselle oli: energiatehokkuuden parantaminen ja vanhasta teknologiasta luopuminen. Vanhan laitoksen iäkkäin käytössä ollut polttokattila nimittäin oli vuodelta 1968. – Vanha tekniikka ei mahdollistanut puupolttoaineen käyttöä tässä määrin, ja sen päivittäminen tähän päivään olisi vaatinut niin suuret investoinnit, ettei se olisi ollut kannattavaa, Timo Mäki kertoo. Tilastokeskuksen Pekka Lösönen uskoo, ettei kaukolämmön tuotannossa ole tapahtunut koko maan mittakaavassa merkittävää muutosta viimeisen vuoden aikana. – Uusiutuvien polttoaineiden määrä saattaa tulevaisuudessa lisääntyä jonkin verran, mutta kauheasti lisäyspotentiaalia ei ole, Lösönen sanoo. Yli puolet Porin kotitalouksista lämpiää kaukolämmöllä, minkä lisäksi Pori Energia lämmittää alueen liikekiinteistöjä ja teollisuuden toimitiloja. Lokakuussa 2019 uutisoitiin yhtiön päätöksestä korottaa kaukolämmön hintoja jopa 17 prosentilla. Myöhemmin yhtiö ilmoitti korotusten jäävän noin 10 prosentin tasolle. – Investointi ei ole vaikuttanut kaukolämmön hintoihin. Tulevaisuudessa se tuo niihin vakautta uuden luotettavan tekniikan myötä, Timo Mäki kertoo.