Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Rauman sote-johtaja Satu Helin kohtasi koronaan sairastuessaan syviä pelkoja ja syyllistämistä – Nyt hän kertoo, miten Raumalla käytiin rotkon reunalla

Satu Helin on harvoja avoimesti koronatartunnastaan ja sairastumisestaan kertoneita. Tartunnan lähde ja todennäköinen ajankohta ajoittuu maaliskuun lopulle, mutta sen yksityiskohtien kertomisesta hän pidättäytyy. Ensioireet tulivat muutaman päivä tartunnasta. – Se oli keskiviikkoiltana, kun tuli vilunpudautus, epäilin vilustumista ja pelkäsin flunssan alkua. Tuolloin oli liikkeellä flunssaa ja influenssaakin. Normaalisti en edes olisi kuumetta mitannut, nyt sen tein ja kuumetta oli 37,5. Kun oli korona-aika alullaan, jäin varoiksi etätöihin, Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Satu Helin kertoo. Mukaan tuli epämääräinen aaltoileva päänsärky, joka meni pois ja tuli takaisin sekä outo maku- ja hajuaistin muutos, mikä herätti epäilyn ja Helin hakeutui testeihin. Huhtikuun toisella viikolla testitulokset vahvistivat tartunnan. Kotieristys kesti normaalia pidempään jälkitestien vuoksi 27. huhtikuuta saakka. –  Oireet vaihtelivat ja ilmenivät väsymyspuuskina, päänsärkynä sekä maku- ja hajuaistin heiluntana, vähäisenä huimauksena. Hengitysoireita minulla ilmeni vasta, kun pääsin ulos eristyksen jälkeen. –  Keuhkoissa tuntui niin kuin keuhkorakkulat olisivat kireinä, ihan kuin jokin käry olisi käynyt, tuntui merkilliselle haju-makuaistimukselle. Keuhkot olivat myös hyvin herkän tuntuiset, ihan kuin olisi ollut uutta kudosta kohtaamassa kovaa ulkoilmaa ja uusia hajuja. Työpaikalle palatessa tuntui ensin alkuun, että olen aivan tukossa, päätä särki ja honotin, Helin luettelee. Kotieristyksen aikana Satu Helin jatkoi koko ajan virkatöitään ja osallistui etänä koronaepidemian torjuntatöihin Rauman kaupungin pandemiajohtoryhmän puheenjohtajana. Hän myöntää, että joinakin 5–6 etäkokouksen päivinä väsymyspuuskien säestyksellä olivat venymisen rajat vastassa. – Oli päiviä, että kasetti oli tullut kerta kaikkiaan täyteen. Koronakevät oli töissäkin vaativa. – Toteutimme kaupungin talousohjelman mukaisia sopeuttamisia, valmistelimme erikoissairaanhoidon liikkeenluovutusta, kiinteistöjen remontteja, palvelujen kilpailutuksia sekä Satasoten hankehakemuksia. Harvoin lienee näin isoja asioita, joiden hoitaminen kohdistuu pitkälti samoille ihmisille. Koronakoulu on ollut kova myös henkisesti. Satu Helin arvioi, että ei ole ennallansa, sama ihminen kuin ennen tautia ja koronakevättä. – Kun tunnen jotain uusia oireita esimerkiksi alaraajoissani, jään miettimään koronan osuutta muutoksissa. Pientä köhääkin Helinillä on ollut edelleen ja työpaikan sisäilmaongelmat ovat vaivanneet aiempaa vakavammin. Yksi osa tautia on ollut ulkopuolelta tullut paine ja syyllistämisen ilmapiiri. Hän ei ryhdy tässä vaiheessa kertomaan yksityiskohtia. Taudin aikana mielessä kävivät myös syvimmät pelot. –  Olen pelännyt, tosi paljon, hän sanoo. Itseni lisäksi pelkäsin niiden puolesta, joiden tiesin sairastavan. Perhepiirissä sattunut kuolemantapaus lisäsi ahdistusta, vaikka siihen oli varauduttu. Siihen ei liittynyt korona. Satu Helin toivoo ymmärrystä kanssaihmisille, joista kuka tahansa saattaa kokea saman ennen kuin epidemia on voitettu. Kukaan tuskin tahallaan tautia hankkii, eikä kukaan tiedä, kuka voi olla itse jatkossa taudin tuoja. Jatkuvasti pitää olla varpaillaan Kun epidemiakauden ensimmäinen puolivuotiskausi on täyttymässä, ei Satu Helinin mielestä ole syytä varotoimien löyhentämiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan edelleen varpaillaan. – Seurataan tilannetta eri lähteistä ja toimitaan ennakollisesti välittömästi, jos ilmenee huolen aiheita. Ravintoloiden, festivaalien ja yleisötilaisuuksien asiakasmäärien rajoitusten vapauttaminen saa Helinin mietteliääksi. Kuvat yleisötapahtumista kertovat ihmisten vapautuneesta käyttäytymisestä. Turvavälit ovat pyrkineet unohtua. –  Niinhän siinä käy, kun otetaan muutama lasillinen ja iloitaan ystävien tapaamisesta, Helin toteaa. Isojen esiintymisareenoiden, teatterien ja jäähallien avautumisen koeponnistus on vielä kokematta ja se huolestuttaa sosiaali- ja terveyshallinnon virkamiestä. – Keväällä huolta kannettiin hoitojärjestelmän kantokyvystä. Nyt olemme toisenlaisissa haasteissa. Kun rajoituksia on purettu usealla eri sektorilla, lisääntyvät mahdollisuudet tartunnoille. Joukossa voi olla myös sote-henkilöstöä, jolloin on vaarana se, että työpaikalla monet altistuvat tai sairastuvat eikä henkilöstöä tällöin riitä nykyistä palvelutoimintaa ylläpitämään. Esimerkkejä on ulkomailta, kun ote löystyy, lähtee virus valloilleen. Niinpä Suomessakin on otettu esiin suojautumissuositukset tai -velvoitteet maskeilla. – Hygienian noudattaminen on erityisen tärkeää, muistuttaa Helin. Kohdennettua maskisuositusta hän pitää suotavana. – Huolellisella maskien käytöllä voitaisiin parhaimmillaan välttää jopa puolet tartunnoista. Satu Helin sanoo, ettei kevätkuukausien oppeja pidä unohtaa. Raumalla tästä on saatu pariin kertaan paikallista ankaraa koulutusta, kun tartunta- ja altistustapauksia on ilmennyt. Yksi järisyttävimmistä, mutta onneksi läheltä -piti tilanteeksi jäänyt koettiin huhtikuun lopulla Raumalla. Silloin kaupungin kotipalveluissa todettiin laaja henkilöstön ja asiakkaiden korona-altistus. Jopa yli 50 työntekijän ja 33 ikäihmisten kotihoidon asiakkaan altistumista koronatarunnalle selvitettiin. Onneksi kaikkien testit osoittautuivat negatiiviksi. Tuona aikana testausten organisointi oli jo melkoinen saavutus. – Aika lähellä rotkon reunaa käytiin. Iso joukko henkilöstöstä joutui olemaan karanteenissa, lomia peruutettiin, ja tehtiin lukuisia henkilöstösiirtoja ja ylitöitä. Korona on ollut paikalliselle sosiaali- ja terveyshallinnolle sekä -palveluille erittäin työllistävä, vaikka se ei ehkä ulospäin ole näkynytkään. Satu Helin mainitsee kotihoidon altistustapauksen lisäksi elinkeinoelämän, jossa on tehty iso ennaltaehkäisevä tartuntariskien torjuntatyö. –  Meillä on Raumalla paljon kansainvälisiä yhteyksiä ja kävijöitä teollisuudessa, satamassa sekä hotelleissa. Yksi merkittävä kohde oli keväällä Olkiluodon ydinvoimaloiden vuosihuolto, johon tuli työntekijöitä useista eri maista ja Uudeltamaalta. Ensimmäiset tartunnat: 31.1. 2020 Lappi, tartunnan lähdemaa: Kiina ja 26.2. Helsinki, tartunnan lähdemaa: italia. Epidemia nopeaan kasvuvaiheeseen maaliskuun alkuviikoilla. Epidemian keväthuippu 6. huhtikuuta: tautitapauksia yli 200 päivässä. Hallituksen päätös poikkeustilasta ja rajoituksista 16.3. muun muassa yleisötilaisuuksille. Ravintolat suljettiin 24.3. Uudenmaan maakuntarajat sulkuun 27.3.-15.4. Rajoitusten purku asteittain kesäkuusta alkaen. Poikkeustila päättyi 15.6. Tilanne nyt Sairastuneita 7 554 (viikkokatsaus 7.8. 2020) Sairaalahoidossa 3, tehohoidossa 0 potilasta. Parantuneita arvioidaan olevan noin 6 980, yli 90 prosenttia kaikista tautitapauksista. Tautiin liittyviä kuolemia 331 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL www.thl.fi