Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Joustavuus on kolmannen sektorin vahvuus, vapaaehtoistoiminnan heikennykset estettävä

Soten palvelutuotannossa piti olla julkisen ja yksityisen palvelutuotannon lisäksi tärkeä rooli myös vapaaehtoistoiminnalla eli kolmannella sektorilla. Korona on entisestään lisännyt paineita koko hoitosektorilla ja asettanut henkilöstön kapasiteetin äärirajoille. Tätä taustaa vastaan onkin vaikea käsittää suunnitelmia, joilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ollaan leikkaamassa 127 miljoonalla eurolla eli yli 30 prosenttia nykyisestä. Juuri ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia kuten Tuulikki Pajunen kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan (SK 5.9.2020). Kolmannen sektorin organisaatioita ovat yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset. Niillä on tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnassa hyvinvointipalveluiden turvaajana. Kaikki suomalaiset ovat jossakin elämänsä vaiheessa niiden vaikutuspiirissä. Suurin osa palveluiden tuottamisesta perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhä laajemmin toiminta on siirtymässä ammattimaisemmaksi sosiaaliseen yritystoiminnan kautta, jossa osa henkilöstöä on vakituista palkattua henkilökuntaa. Silti vapaaehtoistyön osuus lasketaan edelleen sadoissa tuhansissa. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena ei ole ensisijaisesti tuottaa voittoa ja mikäli sellaista muodostuu, se käytetään yrityksen toiminnan kehittämiseen. Kolmannen sektorin vahvuus on se, että se taipuu moneksi ja toimii käytännössä joustavammin kuin perinteiset yritykset. Alan kehityksessä on nähtävissä voimakasta uudistumista esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa, joissa ei ole yhtä kehittynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa kuin pohjoismaissa. Etelä-Euroopan maissa perhe ja sukulaiset kantavat vastuun hoidon järjestämisestä. Porin kaupungin toimintaympäristössä vapaaehtoistoiminnalla on laajat ja pitkät perinteet. Niiden piiriin ovat kuuluneet niin kansansivistys, kulttuuri, liikunta kuin monet harrastustoiminnat. Taloudellisen tilanteen epävarmuus asettaa kaupungin päättäjät etsimään uusia toimintamalleja, jotka voisivat pysyvästi tuoda säästöjä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla palvelujen tuottamisen siirtäminen perustettavalle sosiaalisille yrityksille, jonka henkilöstö koostuisi kaupungin henkilöstöstä ja vapaaehtoisista. Monella vakinaista työtä vailla olevalla olisi näin mahdollisuus päästä pysyvän toiminnan piiriin. Myös vireät ja kokemusta omaavat eläkeläiset saisivat mahdollisuuden työyhteisössä. Toiminnan rahoitukseen tulisi voida käyttää työllistämisrahoja. Odottaisin myös tarkempaa selvitystä siitä missä määrin ja millaisilla palveluilla maakunnan kaavailemassa sotemallissa kolmas sektori on edustettuna.