Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pikkufinaalien häviäminen kääntyi Pesäkarhujen leirissä jo voiton puolelle: ”Yksi mun yhdeksän kauden parhaista teemoituksista”

Moni jäi viikonlopun tuplatappion jälkeen miettimään, oliko Pesäkarhujen pelinjohdolta psykologisesti sittenkään kovin hyvä veto nimetä Manse-pelit pikkufinaaleiksi. Pesäkarhut hävisi naisten Superpesiksen kärkipelit Porissa 0–2 ja Tampereella 1–2. Tappiot lienevät henkisesti kova kolaus mestaruusjahdissa olevalle porilaisjoukkueelle, joka samalla käytännössä menetti mahdollisuutensa runkosarjan voittoon. Pesäkarhujen pelinjohtaja Sami Österlund kuitenkin tyrmää epäilyt huonosta teemoituksesta. – Tämä oli yksi mun yhdeksän kauden parhaista teemoituksista. Olisimme olleet lirissä, jos emme olisi nimenneet näitä pelejä pikkufinaaleiksi. Ja jos olisimme voittaneet tuon tason pelaamisella, emme olisi oppineet mitään finaaleihin. Nämä tappiot opettivat meitä paljon enemmän kuin voittaminen huonolla pelillä, Österlund paaluttaa. Hän ottaa esimerkiksi luottopelaajansa Henna Jukan virheet. – Juka ei ole mennyt kauden aikana kertaakaan kentälle toisella lyönnillään. Viime vuoden viimeisessä finaalissa hän teki niin. Nyt Mansea vastaan hän teki taas saman. Hän meni ekaa kertaa kauden aikana toisella pois. Miksi? Mikä on se tunnetila, mikä saa hänet tekemään niin? Katja Pasanen mentaalikoutsina löytää näihin asioihin vastauksia. Isoa oppia Österlund sanoo jopa hymyilleensä sisäisesti pelien jälkeen. Ei siksi, että hänen joukkueensa hävisi, vaan siksi, että joukkue sai niin arvokasta oppia syksyn isoihin peleihin. Pesäkarhut teki pikkufinaaleissa kaikki samat virheet, joita se on vuodesta toiseen tehnyt oikeissa finaaleissa. Etenemisvirheitä, mentaalipuolen virheitä, yliyrittämistä ja pallon ylimääräistä pompottelua. – Ruuvia on lyöty ihan älyttömän kireälle talvesta saakka. Taivaan ja helvetin raja on häilyvä. Silloin harvemmin onnistuu, kun vaatimustaso on se, että aina voi tehdä paremmin. Nyt pitää alkaa pumpata renkaisiin ilmaa ja luottaa siihen, että vaatimustaso on hakattu niin kovaksi, että se kestää, Österlund myöntää. Valonpilkahduksia Emilia Itävalo on samoilla linjoilla. Hänellä ei ole mitään korkeaa vaatimustasoa vastaan, mutta nyt joukkue kaipaa pelaamiseensa rentoutta. – Saimme Tampereella hienoja valonpilkahduksia. Eteenpäin on menty, joukkueen tähtipelaaja uskoo. Kumpikaan ei näe tuplatappioidenkaan jälkeen mitään syytä sille, miksei Manse voisi kaatua pudotuspeleissä, jos joukkueet siellä keskenään kohtaavat. Sitä ennen Pesäkarhut päättää runkosarjansa kahdella kotipelillä. Keskiviikkona Poriin saapuu Hyvinkään Tahko ja perjantaina Rauman Fera. Tarjolla on runkosarjan sijat 1–3, joskaan peli ei ole enää porilaisten omissa käsissä. Manse on pisteen edellä, ottelun vähemmän pelannut Jyväskylä kolme pistettä ylempänä. Harinen vs. Puisto Pesäkarhut pääsee runkosarjan loppusuoralle pistejahtiin näillä näkymin lähes täydellä kokoonpanolla. Roosa Törmäsen nivunen on krampannut, joten hänen tilanteensa on vielä hieman auki. Tiia Peltonen puolestaan jatkaa Kankaanpään Mailajunioreiden mukana. Keskiviikon vastustajan Tahkon riveistä kannattaa kiinnittää huomiota ainakin Pauliina Hariseen , joka johtaa lyöjätilastoa komealla saldolla 1+61. Pesäkarhujen Susanna Puisto kärkkyy samassa tilastossa kolmantena 56 lyödyllään. – Erillistä teemaa ei näihin kahteen kotipeliin ole. Nyt yritän ennen kaikkea antaa pelaajille tilaa tehdä asioita. Pyritään luomaan uskoa ja saada raikkautta pelaamiseen, Österlund kiteyttää. Pesäkarhut–Tahko keskiviikkona kello 17.30 ja Pesäkarhut–Fera perjantaina kello 17.30 Porin pesäpallostadionilla .