Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Miksi köyhyys Suomessa pysyy ja lisääntyy?

Nyt koronaepidemian aikana koen olevani etuasemassa, kun eläke tulee vielä ajallaan. ”Ansiosidonnaista” saavat, ovat myös jonkin aikaa etuasemassa. Mutta miten pärjäävät ne, jotka jo ennen koronaa elivät kädestä suuhun, ja entäs ne, jotka eivät aina edes saa kädestä suuhun pantavaa? Ja miten yksinhuoltajat ja työnsä menettäneet yrittäjät? Koronakulut ovat yli miljardi euroa per viikko. Olen elänyt sodan jälkeen 40-50-luvulla vuosikausia köyhyydessä, mutta ei se aivan rajusti riipaissut, kun ”kaikki” lähipiiriin kuuluvat olivat tasapuolisesti köyhiä. Tänään köyhänä eläminen kuluttamiseen perustuvassa yhteisössä on todella ankeampaa. Suomalaista köyhyyttä kuvaavat mm. seuraavat luvut vuosilta 2017–2019: köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elää noin 890 000 henkilöä, pienituloisissa kotitalouksissa elää noin 654 000 henkilöä, minimibudjettiköyhyys koskee 418 500 henkilöä, toimeentulotukea saa 470 000 henkilö, köyhyydessä eläviä lapsia on 150 000 (THL) ja tulottomia kotitalouksia on noin 38 700. Järkyttäviä lukuja! Miksi tämä katastrofi on saanut hiljaisesti jatkua? Siksikö, että Suomi sijoittuu kuitenkin hyvin maitten välisissä vertailuissa? Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat vahvasti koko eliniän terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Erityisesti pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Tuskin kukaan enää uskoo, että köyhyyttä kyettäisiin poistamaan laajasti ja kattavasti. Mutta turmiollisin köyhyys luulisi olevan mahdollista eliminoida. Ainakin kansantulomme sen kestäisi. Hallitukset, puolueet ja poliitikot päättävät köyhyydentorjunnasta (tai jättävät päättämättä). Toivoisin, että jokin vahva auktoriteettitaho laittaisi puolueet vastaamaan kysymykseen, mikä on se perimmäinen syy siihen, että köyhyyttä ei saada säälliselle tasolle? Hokema, ”kyllä me, muttei ne muut”, ei kerro mitään ilmiön syistä. Tutkijat arvelevat, että Suomessa olisi enemmän kuin 400 tahoa, jotka jakavat avustusruokaa. Hyvä näin, mutta tämäkö on koronan höystämä tulevaisuudenkuvamme? Veikko Kaivola Pori