Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Mitä julkisen sektorin työ tuottaa? – ”Aivan järkyttävän tehoton rakenne”

Säännöllisin väliajoin, erityisesti talouskasvun heiketessä tai työehtosopimusneuvottelujen alla, leimahtaa keskustelu julkisen sektorin laajuudesta, työn arvosta ja tehokkuudesta. Viime viikkoina oman värinsä keskusteluun on tuonut Hanna Kuuselan ja Anu Kantolan Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirja, jossa joukko maan varakkaimpia ihmisiä tuo esiin varsin railakkaita näkemyksiään julkisen sektorin työstä ja työntekijöistä. Kirjan mukaan monen haastatellun huipputuloisen mielestä ”julkisen sektorin työntekijät eivät tee hyödyllistä tai tuottavaa työtä”. Jotkut talouseliitin edustajat jopa vertaavat virkamiehiä loiseläimiin ja toteavat kuntasektorin olevan ”täydellisen tehoton, aivan järkyttävän tehoton rakenne”. Onko julkinen sektori Suomessa suhteettoman suuri ja onko se tehoton? Julkisen sektorin kokoa voidaan mitata monin eri tavoin. Mielekkäimpiä ja ymmärrettävimpiä mittareita ovat Tilastokeskuksen mukaan julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä tai julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen julkinen sektori on ilman muuta kaikilla mittareilla suuri, mutta jos tarkastellaan lähimpiä ja luontevimpia verrokkejamme eli muita Pohjoismaita, kuva muuttuu jonkin verran. Esimerkiksi OECD:n muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa julkisyhteisöjen työllisten osuus oli useita prosenttiyksikköjä Suomea korkeampi. Erilaisissa julkisen sektorin tehokkuusmittauksissa Suomi on pärjännyt vallan hyvin. EU:n ja Maailmanpankin tuottamassa vertailussa Suomen julkishallinto todettiin EU-maiden tehokkaimmaksi. Mitä julkisen sektorin työ lopulta tuottaa? Se tuottaa terveyttä ja turvallisuutta, tasa-arvoa, korkeaa osaamista, reiluja mahdollisuuksia ja yhteiskuntarauhaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut verraton menestystarina. Tarinan jatkuminen vaatii meiltä paljon, muun muassa sitä, että julkisen sektorin on oltava tulevaisuudessakin houkutteleva työnantaja. Tällä hetkellä monen yhteiskunnan kannalta keskeisen ammatin vetovoima on kehittymässä valitettavan huonoon suuntaan. Väestön ikärakenne asettaa julkiselle taloudelle valtavia haasteita. On siis aivan selvää, että rakenteita pitää tarkastella rohkeasti ja niiden on aina muotouduttava vastaamaan palvelutarpeita, ei koskaan päinvastoin. On yksinkertaisesti pakko kehittää entistä fiksumpia tapoja tuottaa palveluita ja organisoida ja johtaa työtä entistäkin laadukkaammin. Kun kehitämme palvelurakenteita, on samalla välttämätöntä pohtia, millaisia mielikuvia tuotamme julkisen sektorin työstä ja panostammeko tässä maassa vieläkään lainkaan riittävästi työhyvinvointiin ja henkilöstön osallistamiseen. Kaikenlaisia loikkia on viime vuosina lanseerattu. Miltä kuulostaisivat arvostusloikka, työhyvinvointiloikka tai osallistamisloikka? Kirjoittaja on Porista.