Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

EU-maiden johtajat kokoustavat elvytyspaketista – Euroopan parlamentin puheenjohtaja: "ketään ei pitäisi jättää jälkeen"

EU-maiden johtajat aloittivat neuvottelut jättimäisestä koronaelvytyspaketista sekä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä. Kokous alkoi kello yhdeltätoista Suomen aikaa Euroopan parlamentin puhemiehen David Sassolin osuudella. Sassoli kertoi johtajille Euroopan parlamentin kannan kokouksen aiheisiin. Sassoli kertoi osuutensa jälkeen medialle, että parlamentin mielipide on elpymispaketin suhteen hyvin selkeä. Hän kehui, että elpymispaketti on hyvä lähtökohta ja toivoi, että Eurooppa-neuvosto arvostaisi sitä. – Parlamentissa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että elpymispakettia pitäisi käyttää kaikkien maiden talouden uudelleen käynnistämiseksi. Ketään ei pitäisi jättää jälkeen. EU:n omien uusien verojen suhteen Sassoli korosti, että ennen kun mitään päätöksiä tehdään, täytyy tietää mitä veroja esitetään ja missä aikataulussa. Sassoli kertoi parlamentin haluavan brexit-sopimuksen, mutta mainitsi myös, että sopimuksettomaan tilaan pitää valmistautua. Kokouksen pääaiheina keskustellaan seuraavan seitsemän vuoden monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä elvytyspaketista. Elvytyspaketilla on tarkoitus auttaa koronapandemiasta kärsineitä aloja ja alueita. Näiden lisäksi kokouksessa keskustellaan ainakin EU:n ja Britannian tulevista väleistä sekä Minskin sopimuksen täytäntöönpanosta. Päätöksiä perjantain kokouksesta ei vielä odoteta, vaan kyse on maiden tavoitteiden tarkentamisesta ja jatkoneuvottelujen pohjustamisesta Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.). Suomen kantaelpymispakettiin on lainapainotteisuuden lisääminen ja suorien tukien osuuden pienentäminen. Komission esityksessä on tarkoitus jakaa 250 miljardia takaisin maksettavaa lainaa ja 500 miljardia suoria tukia. Rahat tukipakettiin on tarkoitus hankkia komission nimiin markkinoilta otettavilla lainoilla, joissa on enimmillään kymmenien vuosien maksuaika. Lainan vakuutena ovat EU-budjetit. Rahaa lyhennyksiin voidaan hankkia esimerkiksi nostamalla jäsenmaksuja tai luomalla EU-veroja, kuten muovivero. Veroista päättämiseen vaaditaan kuitenkin yksimielisyyttä, joten niistä sopiminen voi olla vaikeaa. Suomen arvioidaan maksavan elvytysrahastoon enemmän kuin se sieltä saa. Komission esitystä on jo arvosteltu siitä, että rahaa ohjautuu myös maihin, joissa pandemian vaikutukset ovat jääneet pieniksi. Lännen Media kokosi yhteen kuusi ydinkysymystä, joita perjantain kokouksessa kannattaa seurata. 1. Kuinka suuri elvytyspaketti on ja mistä se koostuu? Suurin osa kokouksesta tulee koskemaan komission toukokuussa esittämää elvytyspakettia. Komissio ehdotti esityksessään, että koronapandemian vahinkoja korjataan 750 miljardin elpymiskokonaisuudella. Summaa ehkä jopa tärkeämmäksi kysymykseksi on monelle maalle noussut se, miten paketin summat jaetaan. Komission esityksessä on tarkoitus jakaa 250 miljardia takaisin maksettavaa lainaa ja 500 miljardia suoria tukia. Suomi, kuten monet muut maat, eivät ole lämmenneet suorien tukien määrälle. Suomi on vaatinut, että lainan osuutta paketista nostetaan. Suomen hallitus ei ole esittänyt tarkkoja summia tai prosentteja, jotka olisivat Suomelle hyväksyttäviä. Esimerkiksi Tytti Tuppurainen kertoi tiistaina Eurooppaministerien videokokouksen jälkeen medialle, että täsmällistä summaa, jonka Suomi olisi valmis hyväksymään, ei voida "kaiketi antaa". Komissio on ehdottanut, että tuki jaettaisiin 2015–2019 bruttokansantuotteen, väestökehityksen ja työttömyysasteen perusteella. Tämä aikaväli ei huomioi koronakriisiä, mikä on aiheuttanut kritiikkiä. 2. Millainen on elvytyspaketin ja sen takaisinmaksun aikataulu? Komissio on esittänyt, että elvytyspaketti maksettaisiin maille neljän vuoden aikana. Lainavelat maat maksaisivat 30 vuoden kuluessa korotettuina jäsenmaksuina tai EU:n yhteisistä varoista irrotetulla osuudella. Yhteisiä varoja EU voisi saada uusista veroista. Elvytyspaketin maksaminen neljän vuoden aikana koetaan hitaaksi ratkaisuksi. Toisaalta koronan talousvaikeudet saattavat näkyä vasta viiveellä etenkin Suomen kaltaisissa vientivaltioissa. Silti esimerkiksi Suomi on linjannut, että rahat pitäisi jakaa neljää vuotta nopeammin. Myös lainan maksuaikaa pidetään liian pitkänä. Suomi ei hyväksy 30 vuoden maksuaikaa, vaan on linjannut, että aikaa tulee lyhentää. Tuppurainen kertoi tiistaina, että elvytyspaketista tuskin päätetään vielä juhannuksen kokouksessa, mutta siitä voitaisiin ehkä päättää jo heinäkuussa. Perjantaisen kokouksen jälkeen tullaan olemaan enemmän perillä siitä, millaisia elvytyspaketin sisältöjä jäsenmaat hyväksyvät. Kokouksen perusteella Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekee oman esityksensä elvytyspaketin sisällöstä. Euroopan unionin johtajien on tarkoitus kokoontua myöhemmin uudelleen ja muodostaa varsinainen EU-huippukokous, jossa voidaan tehdä päätös elvytyspaketin tulevaisuudesta. 3. Ketkä liittoutuvat ja miten se vaikuttaa lopputulokseen? Mielenkiintoista on myös nähdä, mitkä maat liittoutuvat kantoineen keskenään. Neuvottelukumppanuuksien muodostuminen voi vaikuttaa paketin lopputulokseen, sillä mitä enemmän samanmielisiä mielipiteitä kuullaan, sitä suurempi vaikutusmahdollisuus näillä on. Tällä hetkellä selkein liittouma on Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan muodostama "nuiva nelikko", joka on ajanut muun muassa pelkästään lainoilla rahoitettavaa elpymispakettia. Ranska ja Saksa ovat vetäneet jonkin verran yhtä. Toukokuussa Ranska ja Saksa ehdottivat 500 miljardin elpymisrahastoa, joka olisi rahoitettu lainaamalla varoja markkinoilta EU:n nimeen. Suomi ei kuulu tai halua kuulua selkeään ryhmään. Eurooppaministeri Tuppurainen totesi tiistaina, että on parempi pysyä yhtenäisenä kuin jakautua ryhmiin. Suomen tulee olla keskikentän pelaaja, joka hakee aktiivisesti sopua. Suomi on ollut yhteydessä eri maiden johtajiin jo ennen kokousta. Pääministeri Marin on keskustellut puhelimessa esimerkiksi Espanjan pääministerin Pedro Sánchezin kanssa kartoittaakseen maiden näkemykset ja niiden mahdolliset yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Monilla mailla on elpymispaketin suhteen samantyylisiä tavoitteita, mutta tavoitteet menevät myös ristiin. Tämä voi tehdä neuvotteluista hankalat. Toisaalta vahvasti toisistaan erillisten leirien puuttuminen on myös hyvä neuvotteluiden kannalta, sillä leiriytyminen voisi aiheuttaa pattitilanteen erilaisten intressien välillä. 4. Mitä päätetään monivuotisesta rahoituskehyksestä? Eurooppa-neuvoston kokouksessa tullaan keskustelemaan myös monivuotisesta rahoituskehyksestä. Pitkän aikavälin budjetti valitaan kerrallaan seitsemäksi vuodeksi ja se säätelee unionin budjetteja. Helmikuussa EU-maiden johtajat keskustelivat vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä, mutta sopuun ei silloin päästy. Eurooppa-neuvoston tulee hyväksyä kehys yksimielisesti, ennen kuin se jatkaa Euroopan parlamentin arvioon. Helmikuussa keskustelua vaikeutti esimerkiksi se, että idän ja etelän nettosaajat vastustivat tukirahojen leikkauksia, kun taas nettomaksajamaat, kuten Saksa ja nuiva nelikko, eivät halunneet kasvattaa budjetin maksuosuutta. Suomelle tärkeitä kysymyksiä rahoituskehyksen suhteen ovat olleet esimerkiksi maaseudun kehittämiseen suunnatut varat sekä oikeusvaltiomekanismin sitominen rahoitukseen saamiseen. Britannian lähdettyä EU:sta, EU:n kassassa on ollut vähemmän rahaa. Ratkaisu tämän loven täyttämiseksi, tai vaihtoehtoisesti budjetin pienentämiseksi, on avainasemassa rahoituskehykseen ratkaisun saamiseksi. 5. Miltä EU:n ja Britannian tulevaisuus näyttää? Perjantain kokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertovat Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa maanantaina käydyn keskustelun tuloksista. Brexit-neuvotteluilla alkaa olla kiire, sillä Britannia ilmoitti aiemmin kesäkuussa, ettei se aio pyytää lisäaikaa siirtymäkaudelle. Siirtymäkausi, jolloin Britannia on vielä EU:n jäsensopimusten piirissä, jatkuu vuoden 2020 loppuun. Jatkoajan puutteen takia neuvottelutahtia täytyy tiivistää tai on vaara päätyä sopimuksettomaan tilaan. 6. Mitä käy Venäjä-pakotteille? Kokouksen lopussa käsitellään Minskin sopimusten täytäntöönpanon tilannetta. Kokouksessa päätetään Itä-Ukrainan sodan takia Venäjälle asetettujen talouspakoteiden jatkosta. EU on asettanut rajoittavia toimenpiteitä Venäjää vastaan maaliskuusta 2014 lähtien. Voidaan olettaa, että talouspakotteet saavat jatkoaikaa. Tilanne Itä-Ukrainassa ei ole ratkennut sitten 2014 alkaneen sodan. Venäjä pitää hallussa Ukrainalle virallisesti kuuluvaa Krimin aluetta ja maan tukemat separatistit taistelevat vieläkin asein aseleposopimuksesta huolimatta.