Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Toton Africaa soitetaan bataateilla Youtubessa ja sen sanoituksia jaetaan Twitterissä kolmen tunnin välein –  mikä teki yli 30-vuotiaasta kappaleesta internetin kestovitsin?

Toton Africa on vitsi. Ei siksi, että se olisi kappaleena huono, vaan koska internetkansa on ottanut sen lähtemättömästi omakseen ja meemiensä polttoaineeksi. Kun Toto julkaisi tunnetuimman kappaleensa vuonna 1982, internet vasta teki tuloaan, eikä nykyisenlaisista meemeistä ollut vielä tietoakaan. Africa saavutti vuonna 1983 Billboardin sadan kuumimman kappaleen listan ykköspaikan ja Britannian singlelistallakin se menestyi kolmen parhaan joukossa. Kymmeniä vuosia myöhemmin internet teki Totosta jälleen puheenaiheen. Tarkkaa ajankohtaa uudelle ”nousulle” on vaikea jäljittää, mutta jossakin vaiheessa viime vuosia nettikansa huomasi African potentiaalin. Vuonna 2017 se oli jo Youtuben kuunnelluin kappale. Tänä päivänä netti on pullollaan sen inspiroimaa parodiaa. Kyse ei ole niinkään ilkeilystä, vaan tunteikkaan, ja hieman kliseisenkin, kappaleen hyväntahtoisesta naljailusta. Youtubessa African musiikkivideolla on yli 500 miljoonaa näyttökertaa. Kun videopalvelun hakunäkymää selaa vain vähän pidemmälle, eteen alkaa nopeasti tulla erikoisempia versiointeja. Africasta on tehty muun muassa hevisovitus ja kuorokonsertti . Sitä on lähdetty soittamaan varta vasten Afrikkaan ja sitä on laulettu englanniksi suomalaisella aksentilla. Kappaletta on tulkittu jopa bataateilla ja kurpitsoilla sekä kumikanalla soittaen. Halutessaan African alkuriffiä voi kuunnella kymmenen tunnin kerta-annoksena –  niin kauan, että lopulta lauluosuuden alkamisen odotus tekee kuuntelijan epätoivoiseksi, kuten eräs videon kommentoija asian ilmaisi. Namibian aavikolla pistetään itse asiassa vielä paremmaksi, sillä siellä taideinstallaatio soittaa kappaletta aurinkovoimalla tauotta. Useimmilla edellä mainituista videoista on kymmeniä miljoonia katselukertoja. Erityisesti musiikkivideon ystäville on olemassa sivusto , joka – arvatenkin – pyörittää African videota loputtomiin. Twitterissä kappaleen kunniaksi on tehty botti , joka suoltaa sen sanoituksia kolmen tunnin välein. Vuonna 2016 perustetulla tilillä on seuraajia yli 50 tuhatta. Aivan oma lukunsa ovat Africasta väännetyt kuvameemit. Facebookissa ja Instagramissa Africa -meemien ympärille on rakentunut suoranainen yhteisö. Esimerkiksi kappaleen sanoituksia nimessään mukailevalla I bless the memes down in Africa -sivulla on yli 200 000 seuraajaa Facebookissa ja yli 17 000 Instagramissa. Keskustelupalstatkaan eivät jätä Africaa rauhaan. Kansainväliseltä Reddit-verkkosivustolta löytyy lukemattomia aihetta käsitteleviä aloituksia. Pohdittavana on muun muassa se, mikä tekee Africasta hyvän kappaleen. Huulenheitolta ei kuitenkaan välty sielläkään. – En voi uskoa, että he nimesivät kokonaisen maanosan tämän laulun mukaan. Tämä lähtee aivan käsistä, eräs runsaasti tykkäyksiä kerännyt kommentti toteaa. Onpa suomalainen, eräänlaista kulttimainetta nauttiva Vauva.fi-foorumikin ottanut kappaleen hampaisiinsa. Siellä on haettu vastausta ainakin siihen, millaisen ihmisen lempikappale Toton Africa voisi olla. – Arvelisin, että on Toton jäsen, heti ensimmäinen kommentoija sivaltaa. Kappaleella riittää siis suosiota vielä yli 30 vuoden ikäisenäkin. Mutta mikä siinä vetoaa verkon vääräleukoihin? Nykyään moni kappale tehdään tarkoituksella siten, että nousu nettihitiksi –  ja sitä kautta jopa meemiksi –  on taattu. Hyviä esimerkkejä ovat eteläkorealaisen PSY:n Gangnam Style (2012) ja venäläisen Little Big -yhtyeen Skibidi (2018) omintakeisine tanssiliikkeineen, jotka kumpikin olivat supersuosittuja. Toton Africaa ei 1980-luvulla kuitenkaan tehty nettiklikkien kiilto silmissä. Miksi siitä lopulta tuli meemi? Tyhjentävän vastauksen löytäminen on oikeastaan mahdotonta. Jokainen meemi syntyy omanlaistaan polkua pitkin ja jokaiseen liittyy omat, yksilölliset erityispiirteensä. Mahdollisesti ainoa yleistettävä asia meemeistä on se, että ne ovat yleensä jollakin tavalla hauskoja. Kanadalainen Vice analysoi African asemaa meeminä jo vuonna 2017. Se arvioi kappaleen vetoavan nettikansaan ”dorkamaisella feel-good -tunnelmallaan”, 1980-luvun soundillaan ja nostalgiallaan. Pähkinänkuoressa voisi siis todeta, että Africa kuulostaa nykymaailman korviin niin naiivin puhtoiselta, ettei sille voi muuta kuin nauraa hyväntahtoisesti. Entä miltä meemiksi nouseminen Totosta itsestään tuntuu? Jos kitaristi Steve Lukatheria on uskominen, internet-ilmiöksi tuleminen on ollut yhtyeelle suuri kunnia. – Minusta se on hulvatonta, Lukather totesi yhdysvaltalaiselle Page Sixille viime vuoden elokuussa. Lauantaina Pori Jazzin kesäillassa esiintyvä Toto ei Africaa esittäessään tule ainoastaan soittamaan sitä, vaan kajauttaa samalla ilmoille palasen viimeaikaista internet-historiaa. Internet-meemit, tai lyhyemmin vain meemit, ovat yksinkertaisesti ilmaistuna internet-ilmiöitä, jotka muotoutuvat verkossa ”yleisiksi vitseiksi”, ja jotka lähtevät leviämään laajemmalle yleisölle. Sen yleisimpiä ilmenemismuotoja on kuva, jonka päälle on kirjoitettu jotakin vitsikästä. Meemi voi olla myös esimerkiksi videopätkä, musiikkikappale, sanonta, tanssityyli, henkilö tai hahmo –  käytännössä mikään ei ole turvassa, jos internetkansa löytää siitä vitsin aiheen. Meemien logiikka perustuu usein toistolle ja siihen, että tietystä meemiksi muodostuneesta elementistä, esimerkiksi kuvasta, tehdään erilaisia versioita lisäämällä siihen jotakin omaa, kuten tekstiä. Tällä tavalla esimerkiksi jotkin klassikoksi vakiintuneet kuvat ovat myös vakiintuneet edustamaan jotakin tiettyä asiaa. Esimerkiksi Grumpy cat -nimellä kulkevan kissan kuvaa käytetään yleisesti humoristisen vihaisuuden tai ärtymyksen ilmaisuun. Meemi voi kummuta myös yllättäen ajankohtaisesta aiheesta tai ilmiöstä. Yksi tunnettu esimerkki ovat Fortnite-videopelin suositut tanssityylit. Erilaisia internetin meemityyppejä on luokitellut tarkemmin muun muassa Docventures. Meemi-käsite on peräisin tutkija Richard Dawkinsilta. Hän on määritellyt sen ”kulttuuriseksi ja viestinnälliseksi kopioitujaksi eli replikaattoriksi”.