Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Huostaanottojen määrä Porissa on lisääntynyt poikkeuksellisen rajusti – näin paljon Satakunnan eri kunnissa on otettu lapsia huostaan

Porin perusturvan alueella on tehty tänä vuonna toistaiseksi 22 vahvistettua huostaanottoa. 8 huostaanottoa on hallinto-oikeuden käsittelyssä, ja lisäksi sosiaalityöntekijöillä on tekeillä muutamia muitakin huostaanottoja. Huostaanottojen määrä voi siis pahimmillaan nousta jopa 40:een, mikä olisi kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Koko maassa huostaanottojen määrä kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Perusturvan lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaan mukaan Porin tilanne on poikkeuksellinen. Yhtä selittävää tekijää ei ole, mutta suurin syy on selvä: se on päihteet. – Nuorten pahoinvointi ja siihen liittyvä päihteiden käyttö on ihan selkeä tekijä. Jo huostaanotetuista lapsista puolet ovat yli 12-vuotiaita, ja heillä suurinta syytä näyttelee päihteidenkäyttö. Erityisesti kannabiksen käyttö on lisääntynyt. – Pienten lasten osalta taustalla on vanhempien päihteet. Nyt on alkanut näkyä ihan huumeiden käyttö. Vauvoja ja hyvin pieniä lapsia on jouduttu ottamaan huostaan, koska vanhemmat ovat niin vakavasti päihdeongelmaisia. Nuorten pahoinvointi on valtakunnallinen ilmiö, johon on vaikea löytää selitystä. Linnainmaatakin mietityttää, miksi lapset ja perheet voivat niin huonosti. – Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi olla paremmalla tolalla kuin koskaan. Apua on hyvin saatavilla, Linnainmaa sanoo. Hän spekuloi, ovatko yhteiskunnan vaatimukset perheille liian isoja. Perusturvassa yritetään varmistaa, että perheet saisivat apua ajoissa. Esimerkiksi päihteiden käyttö ei silloin pääsisi kehittymään ongelmaksi. Uudesta työskentelymallista helpotusta tilanteeseen Yksi keino, jolla ongelmaa yritetään ratkaista, on siirtyminen uudenlaiseen systeemiseen työskentelymalliin. Siinä sosiaalityöntekijä saa tuekseen moniammatillisen tiimin, johon kuuluu myös perheterapeutti. Porissa mallin pilotointi aloitettiin puolitoista vuotta sitten. Tiimiin kuuluvat muutama sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja perheterapeutti. Toimintamallia yritetään koko ajan laajentaa. – Keskiössä on vuorovaikutus ja ihmissuhdetyö. Ytimessä on hyvin intensiivinen työ asiakkaan kanssa. Ainoa malliin liittyvä ongelma on se, että asiakasmäärät eivät voi olla kovin suuret. – Suositus on, että yhdellä sosiaalityöntekijällä olisi asiakkaana 20 lasta, jos tehdään systeemisellä tavalla. Porissa ei päästä oikein lähellekään sitä. Jos meillä olisi kaikki virat täynnä, päästäisiin 40:een. Nyt kaikki virat eivät ole täynnä. Sosiaalityöntekijöillä on sen verran hyvä työtilanne, että sijaisuuksiin on vaikea saada työntekijöitä. Perusturva sai tälle vuodelle lisämäärärahaa, jolla palkattiin neljä uutta sosiaalityöntekijää. Lisäksi pian haetaan vielä kaksi lisää, eli tänä vuonna perusturvaan saadaan kuusi uutta sosiaalityöntekijää. Niillä päästään Linnainmaan mukaan kohtuulliseen asiakasmäärään. Huostaanottokin tulee kalliiksi. Linnainmaa arvioi, että lastensuojelulaitokseen sijoitettu lapsi maksaa kalleimmillaan 100 000 euroa vuodessa. Perhehoito on edullisempaa. Hyviä tuloksia muualla maakunnassa Muualla Satakunnassa systeemisestä toimintamallista on saatu hyviä tuloksia. Vielä viime vuonna Harjavallassa oli maakunnan eniten huostassa olevia lapsia ja nuoria samanikäiseen väestöön suhteutettuna. Sielläkin määrät ovat sosiaalityön päällikkö Kirsi Forsmanin mukaan vähentyneet. Tänä vuonna huostaanottoja on tehty vain yksi. – Harjavallan perusturvassa on reagoitu huostaanottojen kohonneeseen määrään. Sen takia on lähdetty vahvistamaan peruspalveluita, jotta lapsiperheet saisivat oikea-aikaista palvelua. Harjavalta aloitti yhdessä Nakkilan kunnan kanssa systeemisen lastensuojelun elokuussa 2017. – Tämä on tuonut lastensuojelussa kustannuskehityksen laskua, perheelle tiiviimpää tukea ja työntekijöille laajempaa moniammatillista työn tukea, Forsman kertoo. Systeeminen lastensuojelu on käytössä myös Raumalla. Siellä lapsikohtaisten huostaanottojen määrä on vakiintunut noin 10 huostaanottoon vuodessa. Vielä viisi vuotta sitten määrät olivat 12–16 huostaanottoa vuodessa. Tänä vuonna huostassa on 65 lasta. Myös kiireelliset sijoitukset ovat Raumalla vähentyneet. Kiireellinen sijoitus on tilapäinen turvaamistoimenpide, johon päädytään, kun lapsi joudutaan välittömästi ottamaan pois vanhemmiltaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun vanhemmat ovat päihtyneitä. Valtakunnallisesti kiireellisten sijoitusten määrä lisääntyi viime vuonna 6,9 prosenttia. Kiireellinen sijoitus kestää enimmillään 30 vuorokautta. Tarvittaessa sitä voidaan jatkaa enintään toiset 30 vuorokautta. Luvut ovat tältä vuodelta siltä osin, kun niitä on saatavissa. Kaikki kunnat eivät ole mukana. Eurajoella on tänä vuonna huostassa 14 lasta. Kiireellisiä sijoituksia on tehty yhdeksän, joka on jo nyt yhtä paljon kuin viime vuonna. Kankaanpäässä lapsia on tänä vuonna huostassa 26. Kiireellisiä sijoituksia ei ole tehty lainkaan. Kokemäellä huostassa on tänä vuonna 15 lasta. Kiireellisiä sijoituksia on tehty viisi tai vähemmän. Nakkilassa sijaishuollossa seitsemän lasta. Uusia huostaanottoja ei ole ollut lainkaan tänä tai viime vuonna. Honkajoella , Jämijärvellä , Karviassa , Pomarkussa ja Siikaisissa huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna on tänä vuonna viisi lasta tai vähemmän.