Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

SAK penää työttömille lisää henkilökohtaista palvelua – hinta-arviota kustannuksista ei ole

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkisti tiistaina oman ehdotuksensa työllisyyden parantamiseksi Suomessa. SAK esittää työttömien palvelujen uudistamista niin, että palvelut kannustaisivat enemmän työnhakuun ilman pelkoa aktiivimallin leikkurista. SAK haluaa, että jokainen työtön on tavattava henkilökohtaisesti työttömyyden alussa ja hänellä on oltava TE-toimistossa omavalmentaja, joka kannustaa ja tukee työn hakemista. – Korostamme henkilökohtaisen tapaamisen merkitystä. Nykyisin työttömiä haastatellaan lähinnä puhelimitse. Mahdolliset työkykyyn liittyvät ongelmat jäävät herkemmin pimentoon ilman tapaamista, sanoo johtaja Saana Siekkinen SAK:sta. SAK:n mallissa työttömän tilanne ja mahdollinen koulutuksen tarve kartoitettaisiin nopeasti. – Työnhakutavoitteiden on oltava realistisia ja on luotettava siihen, että ihmiset osaavat itse päättää, mikä heille sopii parhaiten, Siekkinen sanoo. SAK on ottanut mallia ehdotukseensa Ruotsin työttömien palveluista ja karenssijärjestelmästä. Samankaltaisia suunnitelmia on myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksella. Hallitus aikoo palkata lisää työvoimaa juuri työttömien ohjaukseen ja valmentamiseen. SAK edustaa 17:ää ammattiliittoa ja niiden noin 900 000:ta jäsentä. Karenssijärjestelmä pitäisi uudistaa Tavoitteena on myös luopua aktiivimallin leikkuriosasta, mikä olisi myös SAK:n mieleen. Aktiivimallissa työttömyysetuus pienenee noin kolmen kuukauden ajaksi 4,65 prosenttia, jos aktiivisuusedellytys ei täyty. SAK:n esityksessä työtön hakee haluamiaan työpaikkoja ja velvoittavista työtarjouksista voidaan luopua. Sen sijaan velvoittavasta työnhakutavoitteesta voitaisiin SAK:n mukaan sopia. SAK:n mallissa työttömille olisi tarjolla aktiivimalliin verrattuna enemmän porkkanaa kuin keppiä. Miksi näin? – Lähtökohtanamme on, että pääosa työttömistä haluaa takaisin avoimille työmarkkinoille. Työnhaku on silloin heidän päätehtävänsä ja siihen on voitava keskittyä, Siekkinen sanoo. Samalla pitäisi Siekkisen mukaan uudistaa koko karenssijärjestelmä työttömälle lempeämmäksi. – Esimerkiksi työnhaun laiminlyönnistä ei jatkossa tulisi 60 tai 30 päivän karenssia, vaan Ruotsin malliin huomattavasti lievemmät karenssit ja ensin vain huomautus, hän toteaa. SAK:n malli tarvitsee lisää rahoitusta työllisyyspalveluihin SAK toivoo lisäksi palkkatukipäätösten ja maksatusten nopeuttamista ja palkkatuen uudistamista siten, että kolmas sektori ja vaikeasti työllistyvät pääsevät järjestelyyn paremmin kiinni. SAK:n malli tarvitsisi lisää rahaa työllisyyspalveluihin. Hinta-arviota ei ole toistaiseksi tehty. – Hallitusohjelman mukaan lisää rahoitusta on tulossa, mutta se ei riittäisi tämän mallin toteutukseen. Toivomme, että tämä ehdotuksemme käsitellään työllisyysryhmässä, Siekkinen kertoo. Hallituksen monet tavoitteet riippuvat siitä, saadaanko julkista taloutta parannettua työllisyysasteen nousun myötä. – Syksyn budjettiriiheen odotetaan asioita, joista kolmikannalla olisi yhteisymmärrys. Ensi keväänä maaliskuussa pitäisi olla iso joukko asioita valmistelussa. Vuoden kuluttua elokuussa paineet ovat jo paljon kovemmat, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii. Eloranta toivoo, että syksyn liittokierroksella saadaan hyviä ratkaisuja aikaan. – Pitäisi edistää ostovoimaa, mutta huomioida myös kilpailukyky ja julkisen talouden kestävyys.Kilpailukykysopimuksen 24 tuntia on tässä vaiheessa suurin kiistakysymys neuvotteluissa. Teknologiateollisuus viitoittaa tietä eteenpäin, Eloranta sanoo.