Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ylistetty johtaja rakastui valtaansa ja vaihtoi vaimoa perillisen vuoksi – Näin Napoleon muistetaan Ranskassa nyt, kun syntymästä on 250 vuotta

Napoleon Bonaparte lähti 15-vuotiaana synnyinsaareltaan Korsikalta manner-Ranskaan kuninkaalliseen upseerikouluun. Siellä häntä halveksittiin eikä nuorukaista pidetty edes oikeana kansalaisena, sillä Korsika oli vastikään liitetty Ranskaan. Kun Napoleon sai luutnantin arvon, Bastiljin valtaus oli vain neljän vuoden päässä. – Nuori Bonaparte syttyi vallankumoukselle. Nähtyään minkälaiseen anarkiaan ja teurastukseen kansanvalta johti, hän rupesi inhoamaan aatetta. Näin toteaa Napoleon-säätiön historioitsija Peter Hicks Pariisin 5. kaupunginosassa sijaitsevassa toimistossaan. – Napoleon oli jämpti, järjestyksen mies. Hän ei ollut kuningasmielinen eikä vasemmistolainen vaan jotain siltä väliltä, painottaa Hicks. Vuosien 1796–1797 sodissa Itävaltaa vastaan Bonaparte näytti kyntensä loistavana strategina, ovelana neuvottelijana ja poliitikkona. Koko Eurooppa ylisti nuorta kenraalia. – Varmasti jo tuolloin Napoleonilla oli halu nousta Ranskan johtajaksi. Itse hän on sanonut: "Rakastan valtaa kuin muusikko instrumenttiaan", Hicks hymähtää. Josephinellä riitti rakastajia Juuri ennen voittoisaa sotaretkeä Napoleon oli solminut siviiliavioliiton Joséphine de Beauharnais´n kanssa. Napoleonia kuusi vuotta vanhemmalle de Beauharnais´lle kyseessä oli järkiavioliitto. Vaimo halusi nostaa kuralla ollutta talouttaan ja kiillottaa kovin kevytkenkäistä mainettaan. – Kaikista liiton draamoista huolimatta uskoisin, että Joséphine on ainoa henkilö, jota Napoleon vilpittömästi rakasti, arvelee Hicks. Liiton alkuaikoina vaimolla oli lukuisia rakastajia. Se oli yläluokan parissa yleistä ja jopa hyväksyttyä, kunhan syrjähypyt tapahtuivat katseilta piilossa. Joséphine Bonaparte kuitenkin huseerasi avoimesti komean husaarikapteeni Hippolyte Charles´n kanssa. Kapteeni lähti jopa Joséphine Bonaparten mukaan, kun tämä meni tapaamaan kenraalimiestään Itävallan taistelukentille. Sodat toivat rahaa ja veivät nuoria miehiä Keisarikunnan perustaminen oli alunperin Ranskan senaatin ajatus, jota Napoleon hyödynsi. Hän kruunasi itsensä paavin läsnä ollessa keisariksi ja Joséphinen keisarinnaksi 2. joulukuuta 1804. Hicksin mukaan Napoleonilla oli pitkään kansan tuki. Hän uudisti epäoikeudenmukaisia lakeja, muutti verotusta oikeudenmukaisemmaksi ja vahvisti vallankumouksen tuomat työväen oikeudet. – Sodat veivät mutta myös toivat rahaa, joten maan talous elpyi. Palkka-armeijan tueksi keisari määräsi pakollisen asepalveluksen. Se koski käytännössä kuitenkin vain noin 20 prosenttia nuorista miehistä. – Tämä heikensi armeijan tehokkuutta ja rupesi näkymään vuoden 1807 sodissa. Keisarin joukot veivät voitot strategian sijaan ylivoimalla, Hicks kertoo. Perillisen puute vei uusiin naimisiin Vuonna 1809 Napoleon joutui murhayrityksen kohteeksi. Nyt oli kiire saada perillinen. Keisarinna Joséphinen kanssa se ei onnistunut. Napoleonilla sen sijaan oli jo entuudestaan yksi avioton lapsi ja toinenkin tulossa. Napoleon nai Itävallan prinsessan Marie Louisen . Keisarille syntyi poika 20. maaliskuuta 1811. Napoleon II kuoli vain 21-vuotiaana. Kesällä 1812 Napoleon lähti valloittamaan Venäjää. Lukuisten taistelujen jälkeen Bonaparten armeijat valtasivat Moskovan syyskuussa. Kaupunki oli autio, kaikki ruokavarastot tyhjät ja tulipalot riehuivat. Kuukauden kuluttua Napoleon joukkoineen aloitti dramaattisen vetäytymisen. Venäjän sodassa menehtyi arviolta 200 000 ranskalaista ja 300 000 venäläistä sotilasta ja siviiliä. Koko Eurooppa liittoutui Napoleonia vastaan. Keväällä 1814 keisari luopui kruunustaan ja hänet karkoitetiin Elban saarelle. Seuraavan vuoden helmikuussa Napoleon teki noin kolmen kuukauden comebackin, joka päättyi Waterloon taisteluun. Englantilaiset vangitsevat keisarin ja vievät hänet keskellä Atlantia sijaitsevalle Saint-Helenan saarelle. Siellä hän kuoli 5. toukokuuta 1821. Kuka makaa arkussa? Napoleon haudattiin Saint-Helenan saarelle. 19 vuotta myöhemmin ennen keisarin ruumiin kuljettamista Ranskaan arkku avattiin. Tilaisuudessa oli samoja henkilöitä kuin sen sulkemishetkellä. Napoleon oli asetettu kolmeen sisäkkäiseen arkkuun, mutta kun hauta avattiin, arkkuja olikin ollut joidenkin silminnäkijöiden mukaan neljä. Väitettiin, että keisarin hattu, kunniamerkit ja hänen sydämensä sisältänyt hopeinen uurna olisivat olleet eri paikoissa kuin hautaushetkellä. Ruumis näytti myös Napoleonia pitemmältä. Suurin osa paikalla olleista ei havainnut mitään mainittavaa. Sitkeät huhut elävät yhä. Väitetään, että Napoleonin ihailija Englannin kuningas George IV olisi vaihdatuttanut ruumiin. Aiheesta on käyty kymmeniä raivoisia spekulaatioita tiedotusvälineissä. Huhujen mukaan Pariisin Invalidikirkon arkussa olisikin Bonaparten hovimestari Cipriani . Toisen version mukaan Napoleonin arkku olisi tyhjä. Kolmas epäilee, että siellä makaa joku anonyymi. Keisarin arkun avaamista on vaadittu useasti, mutta tuloksetta. Jos arkku olisikin tyhjä tai siellä lepäisi joku muu kuin Napoleon, se olisi kansallinen katastrofi. Syypäinä voisivat olla vain vihatut ja rakastetut naapurit eli britit. Koulussa keisari ei ole sankari Kuinka keisari Napoleon I ja hänen perintönsä nykyisin Ranskassa muistetaan? Kysytään kokeneelta opettajalta. – Napoleon käydään läpi peruskoulussa kolmeen kertaan, selvittää historian lehtori Amélie Hart-Hutasse . Hänen mukaansa Bonapartesta ei piirretä oppilaille henkilökuvaa vaan keisari liitetään monimutkaiseen 1700–1800-lukujen vaihteeseen. – Napoleonia ei ylistetä tai aseteta sankarin estradille, kuten vielä 1960- tai 1970-luvuilla. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka historian tapahtumista muissa maissa puhutaan. Opettajien yhteistyö yli kansallisten rajojen olisi hyvin positiivista, Hart-Hutasse mietiskelee. Olivia Mallet , 10, on neljännellä luokalla. – Kuulun luokkani parhaimpiin. Lempparini ovat matikka, äikkä ja historia. Minusta on kiva oppia asioita ja tietää miten ihmiset ennen elivät, hän selittää ujona. Nyt syksyllä on keskitytty esihistoriaan. Mallet luettelee ylpeänä Homo habiliksen, erectuksen, neandertalilaisen ja Cro-Magnonin. – Napoleonista meille puhuttiin keväällä. Hän oli keisari, joka soti paljon, vaikkei olisi aina halunnutkaan. Keisari on kuin kuningas mutta kuitenkin korkeampi, täsmentää Olivia Mallet. Napoleonin taisteluista hänelle tulee ensimmäisenä mieleen Waterloo. – Se oli hänen pahin tappionsa.