Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Syyttäjä uskoo Aarnion tuomion palauttavan luottamusta poliisin – "Tästä nähdään, kuinka tärkeää valvonta on etenkin salaisessa tiedonhankinnassa"

Jari Aarnion 10 vuoden tuomio hovioikeudesta on pääosin syyttäjän odotusten mukainen, sanoo yhtenä tapauksen syyttäjistä toiminut kihlakunnansyyttäjä Antti Sundberg . – Odotettua oli, että käräjäoikeuden tuomio pysytettiin hovioikeudessa enimmäkseen ennallaan. – Osin odotusten vastaista taas oli, että Aarnion alaisten tuomioita alennettiin, ja katsottiin, etteivät he olleet tietoisia Aarnion motiiveista esimerkiksi perusteettoman televalvonnan hakemisessa. Näin hovioikeus ratkaisi esimerkiksi Aarnion alaisen Mikael Runebergin osalta, jonka syytteet virka-aseman väärinkäyttämisestä hylättiin. Muista virkarikoksista hänet tuomittiin sakkoihin. Runeberg osallistui tekaistuin perustein kohdistettuihin pakkokeinoihin, mutta ei hovioikeuden mukaan ollut tietoinen Aarnion tavoitteesta sotkea keskusrikospoliisin esitutkintaa. Sundberg arvioi, että huumetynnyritapauksella on laajempaa merkitystä koko poliisin kannalta. Hän pitää tärkeänä, että suomalainen oikeusjärjestelmä tutkii "näinkin laajat tapaukset" perin pohjin, ja että syylliset saavat rangaistuksensa. – Kun tämä on näin perin pohjin selvitetty, on lopputulos varmastikin omiaan palauttamaan kansalaisten luottamusta poliisiin, Sundberg uskoo. Tapauksen opetus on Sundbergin mukaan valvonnan tärkeys. – Tästä nähdään, kuinka tärkeää virkatoimien toimiva valvonta on. Se korostuu etenkin poliisin salaisessa tiedonhankinnassa, kuten tietolähteiden käytössä. Toistaiseksi on Sundbergin mukaan liian aikaista arvioida, aikovatko syyttäjät hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Syyttäjä: Hovioikeuskäsittelijä olisi kenties mahdollista nopeuttaa Tapauksen tutkinta alkoi jo vuonna 2013. Joulukuussa 2016 käräjäoikeus tuomitsi Aarnion 10 vuoden vankeuteen. Hovioikeudessa istuttiin syyskuun 2017 ja kesäkuun 2018 välillä yhteensä 86 käsittelypäivää. Tuomiota hovioikeus laati lopulta yli vuoden ajan. Sundbergin mielestä prosessin kesto ei silti ole poikkeuksellinen, kun huomioidaan materiaalin laajuus. – Valtavan paperiaineiston ja jutun laajuuden huomioiden kesto ei ole odottamattoman pitkä. Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten oikeusprosessien kestoja voitaisiin lyhentää, koska pitkiä käsittelyjä on viime vuosina ollut aiempaa enemmän, Sundberg toteaa. – Esimerkiksi hovioikeusmenettelyä olisi kenties mahdollista nopeuttaa. Voidaan miettiä, onko tarpeen katsoa hovioikeudessa aina kaikki näyttö uudestaan, vai voitaisiinko käräjäoikeuden todisteluja nauhoittaa ja rajata näin prosessien kestoja.