Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porilainen Mikko Valli on rullalautaillut jo yli 30 vuotta – ennen skeittarit häädettiin pois silmistä, mutta nyt he ovat tuttu näky Porin paraatipaikalla: ”Skeittailu tuo pienen lisänsä katukuvaan”

Porin sillan kupeessa on mainio paikka skeittaukseen. Aukiota, plazaa, ei ole erikseen tehty juuri tähän tarkoitukseen, mutta Mikko Vallin esimerkillä se soveltuu siihen täysin ongelmitta. Portaat, kivetysten kulmat ja muut tarjoavat pientä vaihtelua yhteen skeittaajille hankalaan asiaan. – Porissa on lopulta vähän luonnonpaikkoja tarjolla. Tasaisuuden takia portaita ei kovin paljon, eikä arkkitehtuurikaan suosi rullalautailua. Skeittailu pystyy silti tuomaan oman pienen lisänsä kaupungin katukuvaan, Valli toteaa. 44-vuotias , leipurina työskentelevä Valli kuuluu pitkän linjan skeittaajiin, vaikka rullalauta ei enää viime vuosina yhtä aktiivisessa käytössä kuin aiempina vuosikymmeninä. Kaikesta silti huomaa, että kokemusta on kertynyt. Toistotunteja on takana tuhansia, eivätkä pitkäkestoiset kuvauksetkaan ole tuntemattomia tapahtumia. Valli aloitti skeittailun vuonna 1987, kun hän oli 11-vuotias. 1980-luvun lopulla rullalautailu oli muoti-ilmiö, ja Valli pääsi siihen tuoreeltaan mukaan. – Moni kaverini sai laudan jo keväällä 1987. Kun itse sain laudan saman vuoden syksyllä, osa heistä oli ehtinyt jo lopettaakin skeittailun. – Minulle skeittailu jäi päälle, ja siitä tuli elämäntapa. Vuosikymmenenten aikana on muuttunut sekä laji itse että myös ympäristön suhtautuminen siihen. Etelärannassa skeittailu on sulautunut osaksi ympäristöä, ja Pormestarinluodon puolella jokea on myös oma skeittiparkki harrastajien käytössä. Vallin nuoruusvuosina tilanne oli erilainen. – Skeittailua pidettiin joskus aika erikoisena harrastuksena, minkä lisäksi meitä häädettiin pois monista paikoista. – Nyt arvostus on muuttunut parempaan suuntaan. 2000-luvulla oli skeittailun toinen buumi. Skeittailussa on mahdollista kilpailla, ja Vallikin on tämän puolen kokenut harrastuksestaan. Hänen ensimmäiset SM-kilpailunsa vuonna 1996 pääsivät yllättämään osallistujan itsensäkin. – Olin armeijassa, kun yksi kaverini ilmoitti minut mukaan SM-kisoihin. Kilpailu ei minulle ole koskaan ollut se tärkein juttu, vaikka parhaani niissä tietysti yritin. – Toki niistä on hienoja kokemuksia. Esimerkiksi Englannissa ja Tshekissä oli mukava päästä pro-kilpailuihin mukaan. Meillä oli samalla jonkinlainen road-trip, mikä oli sekin hienoa aikaa. Ystävyys on yksi tärkeimmistä asioista, mitä skeittailu on Vallille antanut. Pro-kilpailujen lisäksi hän on kiertänyt laajalti ympäri Eurooppaa ja aina Kiinaa ja Japania myöten lajin perässä. Erityismaininnan Euroopasta saa Barcelona, jonka arkkitehtuuri on kuin tehty skeittailunkin tarpeisiin. Aikanaan Poriin muodostuneesta tuttavapiiristä moni on kuitenkin muutanut muualle, ja hieman kokeneempi skeittaaja joutuu jo ottamaan huomioon fyysisen vaativuuden. Skeittailu on kuluttavampaa kuin päälle päin ensinäkemältä luulisi. – Nykyisin pitää ottaa paljon pitemmät lämmittelyt kuin ennen. – Tietynlainen skeittitutka paikoille on edelleen olemassa ja seuraan vieläkin, mitä skeittailussa tapahtuu. Monta kertaa ajattelen, että tuossa on hyvänäköinen paikka. Sitten kun menee laudan kanssa, totuus iskee vastaan. Kunnosta huolta pitäminen on jatkunut tähän päivään asti. Reilut neljä vuotta sitten Valli aloitti crossfitin. Takana on kolmet viralliset kilpailut tuoreemmassakin lajissa. Silti rullalauta otetaan välillä vieläkin esiin. Porinsillan viereinen skeittipaikka on edelleen myös Vallin käytössä sen mukaan kuin mahdollisuuksia ja aikaa on.