Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Armeijan leveät pisuaarit olivat painajainen ujosta rakosta kärsivälle Pekalle – Vaiettu syndrooma aiheuttaa vaikeuksia sadoilletuhansille suomalaisille, mutta siihen voi saada apua

Armeijan kammottavan leveä pisuaari. Kolisevat kaakelit ja kaikuva tila. Pekka , 51, muistaa yhä reilun 30 vuoden takaiset armeija-aamut, eivätkä ne ole kovin kultaisia muistoja. – Huomasin, ettei siinä niin kiva ollut aamupissalla käydä, enkä suinkaan ollut siinä tilanteessa ainoa. Kaikkein kamalinta on, kun on hätä ja joku tuleekin siihen taakse. Siinä ikään kuin menee lukkoon. Odota siinä sitten nolona, milloin pissa alkaa tulla, Pekka kertoo. Satakunnan Kansa ei kerro Pekan koko nimeä, koska juttu käsittelee arkaluontoista terveystietoa. Kansankielellä Pekan vaiva tunnetaan nimellä ujon rakon syndrooma. Urologien keskuudessa vaivaa kutsutaan puolestaan nimellä uretraalinen dyssynergia. Kansainvälisesti puhutaan usein myös paruresiksestä. Eikä Pekka suinkaan ole ainoa, jota ujo rakko vaivaa. Pissavaivat ovat yleisiä, mutta niistä ei juuri puhuta Kansainvälisen paruresis-yhdistyksen (Internation Paruresis Association, IPA) arvion mukaan jopa seitsemän prosenttia väestöstä kamppailee saman vaivan kanssa kuin Pekka. Maamme mittakaavassa se tarkoittaisi liki neljääsataatuhatta ihmistä, mutta Suomessa asiaa ei ole tutkittu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin urologian ylilääkäri, professori Teuvo Tammela arvioi silti, että seitsemän prosenttia väestöstä voisi päteä myös Suomessa. – Vähän riippuu siitä, kuinka lievä tapaus otetaan laskuihin mukaan. Jos vaiva on lievä, ihminen usein pärjää sen kanssa eikä edes hae hoitoa, Tammela sanoo. Ujosta rakosta kärsivä ei pysty käyttämään tai hänen on hankala käyttää wc:tä, kun muita ihmisiä on lähellä. Vaikka vaiva joskus häiritsee hieman arkea, Pekka ei ole hakenut hoitoa vaivaan. Eikä pissavaivoista juuri puhuta edes kaveriporukoissa. –Iän myötä vaiva on ehkä helpottanut, mutta kyllä niitä hetkiä yhä tulee, kun on hankala mennä vessaan, Pekka sanoo. Pekan mukaan on paljonkin merkitystä sillä, millainen vessa on kyseessä. – Yhdeksän vessaa kymmenestä on "väärin suunniteltuja". Jos on kolme pisuaaria vierekkäin, niin en todellakaan halua katsoa toisen pärstää. – Esimerkiksi Helsingin messukeskuksessa tai kaikissa jäähalleissa on kymmenenkin pisuaaria vierekkäin. Jos siellä on näköeste pisuaarien välissä, se on usein puoli metriä liian alhaalla. Niissä paikoissa olen huomannut, että miehet jonottavat pytylle, vaikkei olisikaan sitä isoa tarvetta. Painajaisista pahin on metallinen reilun metrin leveä pisuaari. – Kaakelit vielä korostavat kaiken äänen. Usein toivon, että vessoissa olisi kaiuttimet, joista tulisi vaikka vesiputousääntä, Pekka pohtii. Syy usein psyykkinen, seuraus puhtaasti fyysinen Myös naiset voivat kärsiä ongelmasta, mutta anatomisista syistä johtuen vaiva on huomattavasti yleisempi ja hankalampi miehillä. Vaivan perimmäisen syyn ajatellaan olevan usein olevan psyykkinen, mutta seuraus on puhtaasti fyysinen: virtsarakon sulkevat lihakset eivät rentoudu, mikä on edellytys sille, että ihminen voi virtsata. Tammelan mukaan ujon rakon vaiva liittyykin miehillä usein eturauhasen sulkijalihaksen avautumiseen. Miesten virtsarakon ja virtsaputken yhtymäkohdassa on kaksi sulkijalihasjärjestelmää, sisempi ja ulompi. Niiden avulla pystymme sekä pidättämään virtsaa että tyhjentämään rakon. Ulompi sulkijalihas on osittain tahdonalainen ja sisempi toimii tahdosta riippumatta. Ujon rakon vaivassa eturauhasen ja rakon välinen sisempi sulkijalihas ei yksinkertaisesti toimi eli rentoudu. – Ei tämä ongelma johdu korvien välistä, vaikka niin ajatellaan, vaan hermojärjestelmä ei vain toimi niin kuin pitäisi. Se on synnynnäinen ongelma. Vaiva nousee esille usein juuri armeijassa, kun porukassa pissaaminen ei tahdo onnistua, Tammela sanoo. Iän myötä rakko voi ujostua entisestään Tammelan mukaan iän myötä rakko ujostuu usein entisestään, sillä suurentunut eturauhanen lisää virtsaputken ulosvirtausvastusta. – Jos on ujo rakko valmiina, pienikin liikakasvu voi pahentaa vaivaa merkittävästi, Tammela sanoo. Apua urologien vastaanotolta haetaan useammin tihentyneeseen virtsaamisen tarpeeseen kuin ujoon rakkoon. Virtsaamisongelmat ovat Tammelan mukaan yhä hieman vaiettu ongelma, johon ei haeta apua kovin lievissä oireissa. – Ihmiset sopeutuvat tilanteeseen, jos vaiva on lievähkö ja jatkunut läpi elämän. Ihmiset vain menevät sitten kabinetin puolelle pissalle. Apua olisi silti syytä hakea mieluummin ajoissa kuin ei ikinä. – On minulle vastaan tullut myös todella hankalia tapauksia, joissa vaiva on jo ehtinyt aiheuttaa esimerkiksi ylävirtsateiden laajentumista. Tammela korostaa, että ujon rakon ongelmaan on olemassa myös hoitokeino. Tammelan arvion mukaan vähintään puolet potilasta saa avun alfasalpaaja-lääkkeistä, joita käytetään myös hyvälaatuiseen eturauhasen liikakasvuun. Vaikeissa tapauksissa voidaan turvautua kirurgiaan. Hoitokeinona on rakon kaulan ja eturauhasen halkaisu. – Tietoa aiheesta löytyy, ja vaiva on tuttu ainakin urologien keskuudessa. Vielä 1990-luvun alussa tietoa vaivasta ei vielä ollut niin paljon, eikä asiaa ymmärretty. Hoidetaan myös psykoterapeutin vastaanotolla Täytä varmuutta ujon rakon syndrooman syistä ei ole. Vaikka syy on urologien mielestä hermostoperäinen ja synnynnäinen, hoidetaan vaivaa perinteisesti myös psykoterapeuttien vastaanotolla. Suomessa asiaan erikoistuneita terapeutteja on harvassa. Yksi heistä on psykoterapeutti Ari Marjomaa . Marjomaan kokemuksen mukaan vaivasta voi olla käytännön elämässä suurta haittaa. – Julkisten tai ystävien vessojen käyttäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Äärimmillään paruresis estää työn tekemisen, opiskelun, matkustamisen, ystävien luona käymisen ja ulkona käymisen, koska wc:n käyttö onnistuu vain kotona. Tällöin ongelma haittaa erittäin laajasti koko elämää ja eristää ihmisen yksin kotiin. Toiset tottuvat käyttämään työ- tai opiskelupaikan wc:tä ainakin päivän rauhallisina hetkinä ja pystyvät siten käymään töissä tai opiskelemassa. Vaivasta kärsiville saattaa olla erityisen vaikea tilanne antaa esimerkiksi virtsanäytettä. – Koska asiaa ei tunneta, ei ymmärretä, että paruresiksestä kärsivä ei yleensä voi mitenkään antaa virtsanäytettä laboratoriossa. Tästä voi toisinaan olla suurta haittaa, Marjomaa sanoo. Terapiassa pyritään ulos pelkokierteestä Terapiassa paruresista voidaan hoitaa totuttamalla oikealla tavalla suunnitelmallisesti ja vähitellen käyttämään wc:tä muiden läsnä ollessa. – Lisäksi on syytä tutkia asiaan liittyviä ajatusmalleja. Wc:n käyttöhän on sinänsä vaaraton tapahtuma, mutta ongelmasta kärsivien aivot tulkitsevat siihen liittyvän jonkinlaisen uhan. Tämä tulkinta on virheellinen ja sitä on muutettava. Ongelman jatkuessa hyvin pitkään peloksi tulee lähinnä se, että wc:tä ei voi käyttää, mikä johtaa pelonkierteeseen: pitäisi pystyä olemaan pelkäämättä, jotta voisi virtsata, ja samalla juuri tämä herättää pelkoa. – Tästä kierteestä on päästävä ulos asteittain. Marjomaan mukaan terapian avulla paruresista voidaan hoitaa ja parantaa monien ihmisten elämänlaatua merkittävästi. Mutta jos paranemisella tarkoitetaan sitä, että ongelmaa ei enää milloinkaan esiinny eikä se tule edes mieleen, niin tällaisesta ei ole tutkimustietoa. – Ongelmasta voi parantua siten, että se ei rajoita ihmisen elämää. Oikeassa terapiassa voidaan saavuttaa huomattavaa edistystä, jos ihmisellä on riittävä motivaatio. Toivoa siis on, hän sanoo. ” Ujon rakon ongelma” on melko huonosti tunnettu vaiva, jonka ytimessä on vaikeus virtsata sosiaalisissa tai sosiaalisiksi tulkituissa tilanteissa. Varsinaista tutkimustietoa asiasta on vähän, joten esimerkiksi netistä löytyvät, aihetta käsittelevät tekstit ovat usein sekoitus käytännöllistä tietoa ja muiden asiasta kirjoittaneiden ajatuksia. Vaivan perimmäistä syytä ei tiedetä. Ongelma johtuu siitä, ettei virtsarakon tahdosta riippumaton sisempi sulkijalihas jostain syystä rentoudu ja siten virtsaaminen ei onnistu. Syyn siihen on arveltu olevan joko hermostoperäinen tai psyykkinen. Arviolta 7 prosenttia yhdysvaltalaisista kärsii tästä ongelmasta joko lievänä, keskivaikeana tai vaikeana. Vastaavaa tietoa Suomesta ei ilmeisesti ole. Vaiva saattaa pahimmillaan johtaa elämän rajoittumiseen kodin ympärille, koska oman kodin wc on monille ongelmasta kärsiville ainoa paikka, jossa he voivat virtsata. Äärimmillään ongelma voi vaatia jopa sairaalakäyntiä, jolloin rakko yleensä tyhjennetään katetria käyttäen. Useimpien vaiva on lievä, ja he ovat sopeutuneet elämään sen kanssa.