Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

EU:n komissio tulee Suomeen sopimaan askelmerkeistä hallituksen kanssa – aiheena ainakin 7 vuoden rahoituskehys

Euroopan komission jäsenet tapaavat Suomen hallituksen Helsingissä torstaina ja perjantaina. Tapaamiset alkavat torstaina illalla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Perjantaina neuvotellaan Säätytalossa. Lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kutsunut komission lounaalle ja ohjelmassa on vierailu myös eduskunnassa. Komissio vierailee perinteisesti EU-puheenjohtajamaassa puheenjohtajuuden alkaessa valmistelemassa yhteistyötä. – Tapaamisissa katsotaan askelmerkkejä nykyisen komission loppuajalle ja seuraavan alkua varten. Ainakin rahoituskehyksen viemistä eteenpäin pohjustetaan. Puheenjohtajamaalla on suuri rooli tehdä seitsemän vuoden rahoituskehyksestä esitys, jota voidaan jäsenmaille esittää. Toiveena on, että Suomi saisi kehystä eteenpäin, kertoo EU:n komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki . Suomen puolen vuoden EU-puheenjohtajuuskauden yksi suurimpia kysymyksiä on juuri budjettikehys. EU:n seitsemän vuoden budjettikehystä ollaan parhaillaan tekemässä vuosille 2021–2027. Rahojen jakamiseen liittyy aina ristiriitoja, kun jäsenmaat sekä EU:n komissio ja parlamentti hakevat tasapainoa. Suurimmat riidat rahasta liittyvät perinteisesti maataloustukien jakoon ja jäsenmaiden maksuosuuksiin Parlamentti käyttäisi enemmän rahaa, kun taas monet jäsenmaat olisivat kitsaampia. EU:n neuvosto ja parlamentti päättävät budjetista yhdessä. Toteutusvastuussa ovat pääasiassa EU:n komissio ja jäsenmaat. Komissio vaihtuu kohta Suomen puheenjohtajuuskausi ajoittuu eräänlaiseen saranakohtaan, koska komissio on vaihtumassa näillä näkymin syksyllä. Edellytyksenä on se, että EU:n parlamentti hyväksyy saksalaisen Ursula von der Leyenin nimityksen komission puheenjohtajaksi sekä muutkin komissaarit. – Nykyinenkin komissio hoitaa suuren osan Suomen puheenjohtajuuskaudesta. Komissio vaihtuu lokakuun lopussa, ellei viivästyksiä tule, pohtii valtioneuvoston EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen . Myös Halonen nostaa rahoituskehyksen merkittäväksi aiheeksi Helsingin tapaamisissa. – Rahoituskehys koskee suurta osaa niin hallituksen ministereistä kuin komissaareista. Ilmastokysymyksiä ja muutakin varmasti käsitellään, hän toteaa. – Huomattava määrä lainsäädäntöä on myös valmisteilla. Poliittinen huomio voi kuitenkin olla keskittynyt nimityksiin, miettii puolestaan Peltomäki. Nykyinen komissio ei ole tekemässä uusia avauksia. Se on politiikan termeillä ilmaistuna rampa ankka eli päätöksentekoelin, jonka kausi on päättymässä ja toimintakyky näin pieni. Euroopan komissio on poliittisesti riippumaton toimeenpanoelin. Komissio tekee EU:n lainsäädäntöesityksiä ja valvoo lainsäädännön soveltamista sekä vastaa muun muassa talousarvion toteuttamisesta. Jokaisesta jäsenmaasta tulee yksi komissaari. EU:ssa on toistaiseksi 28 jäsenmaata, mutta Brexit voi pienentää määrän 27 jäsenmaahan. Komissaareille on omat vastuualueensa, joihin kuuluu esimerkiksi kilpailukyky, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, ympäristö, maahanmuutto, kalastus ja terveys. Komission puheenjohtajana on nykyisin luxemburgilainen Jean-Claude Juncker, 64. Juncker kuuluu keskusta-oikeistolaiseen EPP-europuolueeseen. Jyrki Katainen (kok.) on ollut kilpailukyvystä vastaava komissaari. Seuraavassa komissiossa istuu Suomesta todennäköisesti Jutta Urpilainen (sd.).