Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Onko omaishoitajat unohdettu pandemian keskellä? – mummua ei otettu Kankaanpäässä palvelutaloon koronan takia

Mummuni on sairastanut Parkinsonin tautia jo 30 vuotta, ja taatani on toiminut hänen omaishoitajanaan. Viime vuosina sairaus on ymmärrettävästi vienyt yhä enemmän mummun voimia, ja hän on jo täysin riippuvainen taatasta kaikissa perustoimissa syömisestä vessassa käymiseen ja pientenkin matkojen kulkemiseen rollaattorilla. Ennen karanteeniaikaa mummu oli aina 10 päivää kuukaudesta intervallihoidossa palvelutalossa, jotta taata sai levätä ja keskittyä pitämään huolta itsestään. Me läheiset kuitenkin huomasimme jo ennen nykytilannetta, kuinka väsynyt taata oli aina mummun ollessa kotona. Tarkoitus oli pidentää mummun hoitojaksoa palvelutalossa tai muuttaa hänet sinne pysyvästi. Nyt koronan vuoksi intervallihoidot keskeytettiin, ja mummu on pysyvästi kotona. Heillä käy 14 päivänä kuukaudessa hoitaja, joka huolehtii mummusta kolme tuntia kerrallaan. Rakastan mummuani ja toivon hänelle parasta mahdollista hoitoa, ja että hän saisi edelleen olla paikassa, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Siitä huolimatta olen enemmän huolissani taatasta. En halua, että hän uurastaa itsensä hengiltä, koska omaishoitajat on jätetty heitteille koronan aikana. Taata yritti saada pysyvää hoitopaikkaa palvelutalosta, koska ei selviä enää mummun kanssa kotona. Kankaanpäässä vastaus oli kielteinen, koronan vuoksi ei voida ottaa uusia asukkaita. Miksei uutta asukasta voi pitää eristyksissä kahta viikkoa, ja vasta sen jälkeen integroida muun väen joukkoon? Täytyykö taatani uhrata oma terveytensä ja hyvinvointinsa siksi, ettei terveydenhuollossa ilmeisesti osata pitää huolta siitä, ettei infektiotaudit leviä? Mari Kortelainen Helsinki