Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

On aika keskustella ilmastonmuutoksesta ilman syyttelyä

On totta, että ilmasto on lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana ja lämpötila vaihdellut ennen sitäkin. Voimakas keskustelu aiheesta julkisesti alkoi pari vuotta sitten silloisesta ICCP:n raportista. Tänä syksynä saatiin lisää vettä myllyyn jäätiköiden sulamisesta. Mistä lämpeneminen ja sen myötä jäätiköiden sulaminen johtuu? Asiasta on useampia totuuksia, mutta kuka on oikeassa, sitä tuskin pystyy kukaan sanomaan. Toimittaja Matti Virtanen kirjoitti alkuvuodesta kirjan "Ilmastopaniikki", jossa siteerataan monia ilmastoalan asiantuntijoita, myös suomalaisia. Kirjassa otetaan asiaan kriittinen kanta nyt vallalla olevaan ainoaan totuuteen nähden. Julkisuudessa, niin lehdistössä kuin poliitikkojenkin keskuudessa, ainoaksi totuudeksi on muodostunut CO2 -päästöjen vaikutus. Tämä kanta on niin voimakas, että jopa maan presidentti ja pääministeri ovat nykyisen kaltaisen lakko- ja mielenosoituspolitiikan kannalla. Kielteisenä nähdään, jos joku suhtautuu hieman skeptisesti Greta Thunbergin esiintymisiin. Eiköhän nyt pitäisi asiasta keskustella laaja-alaisesti ilman kiihkoa ja syyttelyä. Tämän totuuden pohjalta meidän suomalaisten olisi poliitikkojen mielestä oltava maailman ensimmäinen hiilineutraali maa. Jos tarkastellaan yhtä syytä, liikennettä, ainoa mahdollisuus on sähköautoihin siirtyminen. Kuitenkin esim. Neste Oyj:n pääasiantuntija Seppo Mikkonen tuo esiin Talouselämä -lehden mielipidekirjoituksessaan auton elinkaaren aikaiset päästöt käytettäessä erilaisia polttoaineita. Meillähän on useita biolaatuisia tuotteita, joilla CO2-päästöjä voidaan vähentää. Sähköauton kokonaispäästöt ovat aivan eri asia kuin pelkkä ajo. Poliitikoista ei yksikään ole tuonut esiin niitä päästövaikutuksia, joita aiheutuu muun muassa nikkelin, koboltin, litiumin, magnesiumin ja grafiitin kaivannaistoiminnasta. Henkilöautoliikenteen kohdalla ollaan ilmeisesti jo tilanteessa, jossa ainoa tie on akku- tai sähkötekniikka, on se sitten järkevää tai ei. EU:n päästörajojen myötä alan panostus on sitä luokkaa, että siitä ei peräännytä. Suomalainen aiheuttaa huomattavasti suuremmat päästöt kuin esimerkiksi intialainen. Jos otetaan huomioon asiaan liittyvä epätietoisuus, pitäisikö meidänkin hieman hidastaa muutosvauhtia. Tällä en tarkoita, että meidän pitäisi siirtyä Kiinan ja USA:n vauhtiin. Erkki Salmi Nakkila