Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Onko tämän päivän keskusta yrittäjien vai eläkeläisten puolue?

Vanhoja papereita penkoessani esiin tuli vuoden 1995 eduskuntavaalien tulokset. Tuolloin SDP sai 63 eduskuntapaikkaa ja äänisaaliina 31,5 prosentin kannatuksen. Ja vastaavasti Keskusta sai tuolloin 44 edustajapaikkaa 22 prosentin ääniosuudella ja Kokoomus 39 paikkaa 19,5 prosentin kannatuksella. Vuosien saatossa Kokoomuksen kannatus on pysynyt suurin piirtein ennallaan, mutta demarit ovat menettäneet 25 vuoden kannatuksestaan suurimman osan. Syitä tähän kannatuksen laskuun on haettu monesta eri suunnista ja jotkut ovat esittäneet puolueen yksisilmäistä kiinnittymistä vanhan maailman menoon ja korporaatiotalouteen, joka ei oikein istu nykypäivän markkinatalouteen. Myöskään Keskustan kannatukselle ei ole tapahtunut suuria muutoksia jos tätä tarkastellaan Sipilän hallituksen kannatuslukemiin, kun tämä aloitti tehtävänsä vajaat viisi vuotta sitten. Mutta nyt kannatus on melkeinpä puolittunut. On sanottu, että puolue on pahasti kahtia jakautunut ja tämä näkyy puolueen peruskannattajakunnan rapautumisena. Ulkopuolisen tarkkailijan silmin ja osittain tilastojen valossa asia näyttäytyy kuitenkin hieman eri tavalla. MTK-laiset yrittäjät ovat aina olleet jollain tavalla kummajaisia suomalaisessa yrityskentässä ja erityisesti, kun heille on koetettu sovittaa yrittäjän viittaa. Millaisia ”yrittäjiä” nämä maatalouden harjoittajat ovat ja miten he jatkossa asettuvat suhteessa markkinatalouteen osana muuta yritystaloutta? Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) mukaan aktiivisten maatilojen lukumäärä on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 lähtien. Kokonaisuudessaan aktiivisten maatilojen lukumäärä on laskenut 31 prosenttia vuosien 2004–2016 välillä. Vuonna 2004 maatiloja oli noin 61 000 ja 12 vuotta myöhemmin lukumäärä oli noin 57 000. MELA:n selvitys paljastaa myös toisen asian. Se kertoo että heillä on noin 80 000 työelämässä olevaa asiakasta ja 115 000 eläkkeensaajaa. Näiden ”asiakkaiden” eli maataloudessa varsinaisesti töitä tekevien lukumäärä on sillä tavalla looginen, että kyseinen yritystoiminta vastaa luonteeltaan pienyrittämistä, jossa työt pyritään hoitamaan oman väen avulla ja ulkopuolista työvoimaa ei ainakaan palkkasuhteisena kovin paljon käytetä. Ja tämän päivän maatalousyrittäjien voidaan varmuudella sanoa olevan myös ”todellisia yrittäjiä” eli pärjätäkseen markkinoilla heillä tulee olla jopa keskimääräistä suuremmat tietotaidot ja valmiudet toimia yritystalouden lainalaisuuksien mukaan. Onkin helppo kuvitella, että tämän sukupolven 60 000 maatalousyrittäjää äänestivät ja äänestäisivät edelleen Sipilän porvarihallitusta, joka oleellisella tavalla paransi yritystoiminnan ja yrittäjyyden asemaa Suomessa. Jos MELA:n tilastoja käytetään pohjana, niin sen sijaan Keskustan peruskannattajista suurin osa on varttuneempaa väkeä, jolle Sipilän yritystalouden käppyrät näyttävät varsin vierailta. Ja Sipilän tilalle päätettiin sitten valita humaanimpi vaihtoehto ja Katri Kulmuni sai tehtäväksi Keskustan eläkeläisten hyvinvoinnin turvaamisen yhdessä demareitten ja vihervasemmiston kanssa. Näin on ilmeistä, että tämän polven yrittäjämaanviljelijät katsovat tulleensa syrjityiksi ja loogisesti ajatellen Keskustan kannatus on puolittunut varsin lyhyessä ajassa. Keskustan tulisi nyt Kulmunin johdolla päättää onko puolue ajamassa maatalousyrittäjien asemaa vai onko se jatkossa demareiden tapaan suuren eläkeläisjoukon edunvalvoja. On myös vaikeaa kuvitella, että todellinen maatalousyrittäjä äänestäisi nykyisiä hallituspuolueita ja kokoomuskin näyttää edelleen vieraalta maatalousväen piirissä. Mutta perussuomalaiset kaiketi kiittävät. Tältä siis asia ainakin sivulliselta vaikuttaa. Kirjoittaja on FT, KT Raumalta.