Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pori ei ole yksin: Isot kaupungit kiristäisivät veroja, vaikka ydinongelmia se ei ratkaise – "Jos menot kasvavat jatkuvasti tuloja enemmän, niin epätasapainohan siinä väkisinkin tulee"

Suurimmissa kaupungeissa on suuri paine kunnallisveroprosentin nostamiseen. Lännen Median kyselyn mukaan asiaa harkitsee lähes puolet niin sanotun C21-verkoston kaupungeista. Verkosto koostuu Suomen 21:stä suurimmasta kaupungista Niistä noin kolmannes harkitsee myös eri henkilöstöryhmiä koskevien yt-neuvotteluiden aloittamista kaupungin vaikean taloustilanteen vuoksi. Lännen Median kysely lähti kaikille C21-kaupunkien talousjohtajille. Kyselyyn vastasivat kaikki muut kaupungit paitsi Kotka. Vastausprosentti oli siis 95. Veroprosentin kiritys on huono korjauskeino Kyselyn avoimista vastauksista käy ilmi, kuinka taloudellisesti epävarmassa tilanteessa kunnat elävät. Keväällä alkanut koronaepidemia on vaikeuttanut taloustilannetta entisestään. Monessa kaupungissa odotetaan myös sitä, millaisia talouspäätöksiä ensi viikon budjettiriihessä tehdään. – Veroprosentin nousupaineeseen vaikuttaa aivan ratkaisevasti se, tuleeko hallitukselta merkittäviä kuntataloutta tukevia toimenpiteitä vai ei ja kuinka pysyviä mahdolliset tukitoimenpiteet ovat, Tampereen kaupungin talouspäällikkö Jukka Männikkö sanoo. Tampere ei aio nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2021, mutta jatkossa paineita kiritykselle on. Seinäjoen kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itäinen sanoo, että kunnallisveroprosentin kiristämisen ei pitäisi olla ensisijainen keino kunnan taloustilanteen korjaamiseksi. Vaikka verokorttia ei haluta heilutella, paineita verotuksen kiristämiseen on Seinäjoellakin. – Uskon, että tulevaisuudessa valtiolla ei ole mahdollisuutta auttaa kuntia, vaan kuntien on löydettävä ratkaisunsa itse, miten talous tasapainotetaan, Itäinen sanoo. Talousongelmat tiedetään, mutta ratkaisuja ei tehdä Suuristakaupungeista seitsemän kertoi, ettei paineita kunnallisveron kiristämiseen ole. Espoon kaupungin talousjohtaja Ari Konttas sanoo, että talousongelmat on korjattava muilla keinoin kuin veroja kiristämällä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin palvelutasoa olisi leikattava tai muutettava. Kuntapäättäjille leikkauksista päättäminen on kuitenkin vaikeaa. – Meillä on käyttötaloudessa rakenteellinen ongelma, josta virkamiehet ovat saarnanneet poliittiselle johdolle vuosikausia. Jos jatkuvasti menot kasvavat tuloja enemmän, niin epätasapainohan siinä tulee väkisin, Konttas sanoo. Kuntaäyrin nostamisen sijaan Turku on päättänyt tukea toimintaa, joka lisää kaupungin kasvumahdollisuuksia ja parantaa siten kaupungin taloudellista tilannetta. – Väliaikaista häiriötilannetta ei tule kuitenkaan korjata korottamalla veroja. Kaupungin ensisijaisena tavoitteena on tukea kasvua ja luoda sen kautta kestävää pohjaa tulevaisuuteen, Turun kaupungin talousjohtaja Valtteri Mikkola kirjoittaa omassa vastauksessaan. Kolmannes harkitsee yt-neuvotteluita Noin kolmannesLännen Median kyselyyn vastanneista talousjohtajista sanoo, että paineet yt-neuvotteluiden käynnistämiseksi ovat todellisia. Alle puolet katsoi, ettei yt-neuvotteluille ole juuri nyt tarvetta. Tämä voi selittyä muun muassa sillä, että neuvottelukierrokset on kaupungissa jo käyty. Näin on toimittu muun muassa Oulussa, Vaasassa ja Porissa. Talousjohtajien mukaan lomautukset tai henkilöstön irtisanomiset eivät korjaa kurjaa kuntatalouden tilannetta, sillä niistä saatavat hyödyt ovat usein väliaikaisia. – Lomauttaminen ilman pohdintaa tehtävien ja palveluiden karsimisesta on typerää. Jos palveluita vähennetään, niin voidaan myös henkilöstöä vähentää. Kuntien päättäjät eivät kuitenkaan yleensä halua vähentää kuntalaisille tarjottavia palveluita kuin aivan marginaalisesti, Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo. Monessa isossa kaupungissa yt-neuvottelut jo aloitettu Oulu ilmoitti jo keväällä aloittavansa yt-neuvottelut, joissa tavoitellaan 40 miljoonan euron säästöjä sekä enintään 90 päivän mittaisia lomautuksia. Porissa yt-neuvottelukierroksen aloittamisesta päätettiin vajaa kuukausi sitten. Kaupunki on rajannut neuvotteluiden ulkopuolelle useita henkilöstöryhmiä, kuten peruskoulujen ja lukioiden opettajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät. – Taloudellinen tavoite on 7 miljoonaa euroa. Neuvottelujen kuluessa otetaan huomioon myös tulevan valtion budjettiriihen päätökset, toimialajohtaja Lauri Kilkku Porin kaupungista sanoo. Seinäjoella yt-neuvottelut käytiin tämän vuoden keväällä ja sen aikana syntyi paikallinen sopimus, jonka piirissä on puolet kaupungin henkilöstöstä. Lisäksi kaupunki lomauttaa opettajia sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, jotka eivät ole paikallisen sopimuksen piirissä. Jyväskylässä yt-neuvotttelut ovat osa ensi vuoden talousarvion valmistelua ja ne koskevat koko kaupunkia. – Neuvotteluiden enimmäisvähennystavoite on 200 henkilötyövuotta. Neuvottelut ovat kesken, talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä Jyväskylästä kertoo. Nämä kaupungit aikovat korottaa kunnallisveroaan: Hämeenlinna, Jyväskylä, Pori, Oulu, Tampere, Lahti, Vaasa, Seinäjoki ja Porvoo. Nämä kaupungit kertoivat, ettei paineita verkonkorotuksille ole: Helsinki, Espoo, Turku, Kuopio, Kouvola, Rovaniemi, Mikkeli. Nämä kaupungit eivät osanneet sanoa: Salo, Lappeenranta, Joensuu, Vantaa. Näissä kaupungeissa on painetta aloittaa yt-neuvottelut: Oulu, Jyväskylä, Pori, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Porvoo. Näissä kaupungeissa ei ole tarvetta yt-neuvotteluille: Mikkeli, Rovaniemi, Joensuu, Kouvola, Kuopio, Turku, Vantaa, Espoo, Helsinki. Nämä eivät osanneet sanoa kantaansa: Tampere, Lahti, Lappeenranta, Salo. C21-kaupungeista Lännen Median kyselyyn vastasivat kaikki muut paitsi Kotkan kaupunki. Vastausprosentti on 95. Näin kuntatalouden tilannetta kommentointiin "Kaupunginvaltuusto 18. marraskuuta 2019 veroprosentin korottamisesta nykyisestä 20,50 prosentista 21,00 prosenttiin. Edellisen kerran veroprosenttia oli nostettu vuonna 2018." Miia Äkkinen, talousjohtaja, Vaasa "Luottamushenkilöistä koostuva tuottavuus- ja kasvutoimikunta tekee työtään ja tulee linjaamaan tarvittavia talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Tässä vaiheessa mitään yksittäistä toimenpidevaihtoehtoa ei voi sulkea pois." Matti Ruusula, talous- ja strategiajohtaja, Vantaa "Päätöksiä on koronan jälkeen tehty jo 5 miljoonan euron henkilöstökulujen säästötarpeesta vuoteen 2025 mennessä, joten yt-neuvottelut on käynnistetty. Painetta on suurempiinkin henkilöstökulusäästöihin muiden säästöjen ohessa. Jussi Oksa, talousjohtaja, Hämeenlinna