Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Live Kulttuuri

Ammattilainen ja harrastaja loistavat tähtiparina Von Trappin perheen kiemuroissa Tasalan lavalla – ”Kaikki ovat yhtä tärkeitä”

Uudet, pyörillä liikkuvat rappuset on juuri tuotu lavalle. Askelmat eivät tosin vie vielä minnekään. Näyttötaulut ja valosysteemit roikkuvat jo asennettuina uskottavan näköisinä mustanharmaissa elementeissä. Lavaa pidentävä lisäosakin on jo paikoillaan. Lavan alla vilkkuu erivärisiä valmiusvaloja ääni- ja valomonitoreissa. Lavasteet makaavat lattialla maalattavina. Tavaraa tuntuu olevan näyttämön ympärillä useampi rekka-autolastillinen. Seurojentalon sali on muuttumassa teatteriksi. Teatteriksi, jonka lavalla kohtaavat sulassa sovussa ammattilaiset ja harrastajat. –  Toivottavasti maali on jo kuivunut, vitsailee valmisteilla olevan Sound of Music -musikaalin pääosan esittäjä Jarkko Kujanpää nauraen toiselle päätähdelle Milla Nordlundille , joka on juuri asettunut uusille rappusille istumaan. Esiintymispelkoisesta päärooliin Nordlund ei omien sanojensa mukaan ole synnynnäinen esiintyjä. Kaikkea muuta. Nordlund oli yksi niistä, jotka koulussa vapisivat arasti esitelmälappu kourassa kaikkien edessä ja yrittivät saada äänen kulkemaan. Jännitti, ujostutti ja nolotti. Olisipa tämä pian ohi. Jälkikäteen hän ei muistanut hetkestä oikeastaan mitään. –  Olin mukana myös 20 vuotta sitten ensimmäisessä talviteatterin näytöksessä. Olin tanssiva pensas, enkä kuvitellut silloin ollenkaan, että esiintymisharrastus jatkuisi sen jälkeen, Nordlund muistelee. Aikuistuminen ja työ perhepäivähoitajana on opettanut Nordlundille heittäytymistä, hassuttelua ja hulluttelua. Lasten kanssa touhutessa ei saa pelätä olla esillä ja leikkimielinen, laulaa ja soittaa. Neljä vuotta sitten hänen sisällään alkoi kasvaa ajatus siitä, että paikallisessa harrastuksessa yhdistyisivät kaikki vapaa-ajan intohimot, musiikki ja tanssi. Pystyisikö lavalla olemaan nyt paremmin kuin silloin nuorempana? – Omat lapset ovat opettaneet minulle paljon varmuutta. Myös omien vahvuuksien tunteminen on tullut helpommaksi. Siitä tuli ihan uusi palo, että haluaa haastaa itseään ja opetella uutta. Pari vuotta sitten koin esimerkiksi vielä vaivaannuttavana sen, jos vastanäyttelijää piti katsoa pitkään silmiin tai mennä lähelle ja koskettaa. Nyt sekin on helpompaa ja jotenkin rennompaa. Kai sitä on myönnettävä, että kehitystä on tapahtunut. Välillä ihmiset, jotka olivat tutustuneet vain minun arkaan puoleeni, tulivat hämmästyneinä sanomaan esityksen jälkeen, että oho, onpas susta tällaiseenkin, Nordlund pohtii rohkeuttaan. Lukuharkat. Bändin kanssa harkat. Pukuharkat. Lauluharkat. Mikkiharkat. Viilausharkat lavasteissa. Musikaalia on puuhattu jo puoli vuotta ja rutistuksen loppupuolella harjoitustahti on intensiivinen. Vaikka teatteriharrastus vaatii sitoutumista ja vie viikosta paljon aikaa, on Luvialla asuva Nordlund saanut talviteatterista paljon. Nordlundin veli ja lapset ovat mukana teatteriympyröissä. Rakkauskin löytyi harrastuksen parista, sillä Nordlund tutustui mukavan oloiseen Aleksiin alun alkujaan juuri Tasalassa. Nyt pari on naimisissa ja jälleen yhdessä valmistamassa musikaalia. Mukaan on tarttunut myös liuta ystäviä ja kavereita, joita yhdistää samanhenkisyys. Tunnistetaanpa musikaalitähti jo esimerkiksi apteekissakin. – Tämä on niin tiivistä. Se on juuri se harrastuksen suola. Arki sisältää muutakin kuin töitä, kaupassa käyntiä ja ruuan laittoa ja se antaa ihan eri tavalla myös voimia. Lisäksi, kun tässä harrastuksessa mukana on kaiken ikäisiä, kokeneita ja ensikertalaisia, siitä on tullut hyvä henki tänne, ihan sama missä roolissa on. Kaikkia kannustetaan ja yhdessä vitsaillaan eikä sohita kyynärpäillä tai huomautella virheistä. – Koen, että Marian hahmossa on tässä mielessä paljon samaistuttavaa. Mariakin ajattelee, että lasten kuuluu saada leikkiä ja kiipeillä puissa, Maria on leikkimielinen ja hyvällä tavalla lapsenmielinen, utelias ja jakaa tunteitaan muille. Samalla Marian esittäminen on ollut raskaampaa kuin aiemmat roolini, koska välillä tuntuu siltä, kuin olisin itse siellä lavalla. Kun aiemmin olen saanut olla joku ihan muu kuin itse luonnollisesti olen, nyt Marian hahmo tulee poikkeuksellisen lähelle ja sitä on tavallaan aika paljaana itsekin. Se on ollut tasapainon hakemista, että Maria en ole minä, mutta voin tuoda häneen tiettyjä piirteitä ja elementtejä itsestäni, Nordlund miettii. Tekemisen riemu on lavan suuruutta tärkeämpi Hieman toisenlaisista lähtökohdista musikaaliin on tullut mukaan kapteeni Von Trapp eli Jarkko Kujanpää . Kujanpää on tehnyt töitä erilaisissa ammattiteattereissa, toiminut statistina eri rooleissa Lahden kaupunginteatterissa yli kymmenen vuoden ajan, ollut Michael Jackson -imitaattorina ja esiintynyt telkkarissa muun muassa Voice of Finland -laulukilpailussa. Kujanpää on saanut klassisen koulutuksen Lahden konservatoriossa ja laulanut monipuolisesti kaikkea oopperasta rokkiin. Hän olisi valmis esiintymään vaikka heti. Tuleeko siis Kujanpään kapteeni Von Trapp lavalle Moonwalk-tyylillä? Mitä yhteistä on popin kuninkaalla ja harrastajateatterin jäyhällä musikaalikapteenilla? – Ei mitään. Muuta kuin se, että toista olen esittänyt vuosia ja toista esitän kuukauden verran, kuittaa Kujanpää ja nauraa hersyvästi päälle. – Mielestäni mitään ei voi verrata sillä tavalla keskenään. Vain sillä on merkitystä, että pääsee tekemään. Tekemisen riemu ja taiteellinen puoli puhuttelevat minua enemmän kuin se, että kuinka iso on lava tai kuinka tunnettu on teatteri. Lava kuin lava. Näyttelemistä, laulamista ja esiintymistä varten siellä ollaan. Oikeastaan tuntuu, että pienemmällä porukalla tehdessä ilmapiiri ja yhteishenki voi olla usein parempi kuin isommissa teattereissa. Isommilla lavoilla on usein niitä diivoja, jotka saattavat tehdä tunnelman vähän kireäksi, Kujanpää pohtii. Kujanpää muutti viime vuoden maaliskuussa Riihimäeltä Poriin rakkauden perässä ja sai heti omalta alaltaan töitä. Asuntokin järjestyi tyttöystävän naapurista ja rooli musikaalista tupsahti laulajan syliin alkusyksystä. Kujanpää työskentelee henkilökohtaisena avustajana, ja töistä kaunisäänistä taiteilijaa suositeltiin Luvian musikaalin tuottajalle. Tuottaja otti yhteyttä laulumieheen ja loppu on historiaa. – Kaikki on aika lailla loksahtanut paikoilleen täällä. Olen myönteisesti yllättynyt kaikesta, mitä on tapahtunut elämässäni sen jälkeen. En voi valittaa mistään. Ei minulla varmaan ennen ole ollutkaan näin suurta puheroolia esitettävänä, Kujanpää kertoo. Yhteistyö Nordlundin ja koko Tasalan tekijäporukan kanssa saa myös Kujanpäältä vankkumattoman lausunnon: kaikki on sujunut hyvin. Ja jos ei aina niin putkeen menekään, loput hoidetaan huumorilla ja luovalla hulluudella. – Jos jokin on epäselvää, niin sitten ollaan h-moilasina usein molemmat, että niin mitä meidän piti tehdä. Toinen yleensä kuiskaa, että en mää vaan tiedä, mutta tehdään nyt jotakin, päätähdet naurahtavat. – Vaikka vielä on juuri esimerkiksi poistumiset ja roolivaatteet viilaamatta, niin tässä on ollut hienoa nähdä, miten lapsetkin ovat saaneet varmuutta näyttelemiseen, kun yhdessä tehdään ja aikuiset ovat ihan samalla viivalla kuin hekin. Kaikki ovat yhtä tärkeitä, Kujanpää sanoo. Harrastajateatteriproduktio, joka toteuttaa joka talvi Luvian Tasalassa musikaalin tai muun laulunäytelmän. Täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Sen kunniaksi musikaaliksi on valittu sama teos, joka oli teatterin ensimmäinen esitys 20 vuotta sitten. Sound of Musicin ohjaa tällä kertaa Aa-Pee Söderdahl. Pääosissa Mariana luvialainen Milla Nordlund ja kapteeni Von Trappina Porissa asuva Jarkko Kujanpää. Ensi-ilta 17.1.