Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Miksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kääntyi nousuun?

Porin kaupunki jakaa 8 500 reilun kaupan banaania kuluvalla viikolla. Tiistaiaamuna banaaneita jaettiin työmatkapyöräilijöille Porin keskustassa osana valtakunnallista pyöräilyviikkoa. Banaaneja jakaneet saivat fillaristeilta kiitokset. Banaanien ja pyöräilyn puolesta on helppo puhua. Hyvässä kunnossa ja vireessä työ maistuu ja työn jälki on parempaa. Väestön ikääntyessä ja yhteiskunnan huoltosuhteen muuttuessa yhä huonommaksi jokainen työikäinen on yhä tärkeämpi. Taivaalla on kuitenkin tummia pilviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kääntyi viime vuonna pitkästä aikaa nousuun. Sairauden tai vamman vuoksi siirtyi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle noin 20 000, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Esimerkiksi Eläketurvakeskuksessa ollaan yllättyneitä tilanteen nopeasta muutoksesta. – Ei meillä ole yhtä hyvää ja yksiselitteistä syytä siihen. Nousua on tapahtunut kauttaaltaan ja kaikissa ikäryhmissä, toteaa erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta. On epäilty, että viime vuoden alusta voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli olisi lisännyt työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Työkyvyttömyyseläkettä hakevalta ei edellytetä aktiivisuutta työn haussa. Tilastot eivät täysin tue väitettä. Laaksosen mukaan työttömänä olleiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä ei ole lisääntynyt muissa kuin yli 60-vuotiaissa. Huolestuttavaa on, että lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä johtui mielenterveyssyistä. Mielenterveysongelmien raju nousu pistää miettimään, ovatko taustalla kohonneet vaatimukset työpaikoilla. Yhä useamman työ on stressaavaa ja pirstaloitunutta, moni tekee rästiin jääneitä töitä virallisen työpäivän jälkeenkin. Unettomuus vaivaa. Pahimmillaan ja pitkittyessään mielenrauha on koetuksella. Tilanne on myös työnantajille hankala, sillä yksikin työkyvyttömyystapaus voi tulla yritykselle kalliiksi. Siksi monet isot työnantajat satsaavat nykyisin paljon työkykyä ylläpitäviin toimiin. Myös valtiovalta patistaa tähän suuntaan, kun Kelan työterveyshuollon korvauskäytäntö painottuu ensi vuonna nykyistä enemmän ehkäisevään työterveyshuoltoon ja työkyvyn tukemiseen.