Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa

Suomen ja Viron välinen maakaasuputki Balticconnector valmistuu käyttökuntoon etuajassa. – Se on käyttövalmis jo lokakuussa, kun meriputken liitokset maaputkiin on tehty. Olemme pari kuukautta edellä aikataulua, projektijohtaja Tom Främling kertoo Lännen Medialle. Aikaistuksesta ei tule suoria säästöjä, koska putki on urakoitu kiinteällä hinnalla. Främlingin mukaan suurin hyöty on se, että aikatauluriski on poissa. Kaasuputken piti alun perin olla valmiina vuodenvaihteessa. Virallinen käynnistyspäivä on kuitenkin yhä epäselvä, sillä Suomen maakaasumarkkinat avautuvat kilpailulle vasta vuoden 2020 ensimmäisenä päivänä. Sekään ei ole vielä varmaa, mikä toimija ottaa ensimmäisenä 77 kilometriä pitkän meriputken käyttöönsä, ja onko toimija Suomesta vai Baltian maista. – Uusia markkinatoimijoita tulee. Jos Suomesta löytyy halvempaa kaasua kuin Virosta, niin kaasu menee Suomesta Viroon, tai toisinpäin, Främling kuvailee. Balticconnector on yksi putki, jossa maakaasu voi liikkua molempiin suuntiin. Kaasun suunta määritellään kompressoriasemalla. Putkessa on venttiilit, joiden asentoa muutetaan niin, että virtaussuunta muuttuu. Asemat on rakennettu Inkooseen ja Paldiskiin eli meriputken päihin. Miten risteyskohta oikein ratkaistiin? Balticconnector on viides maakaasuputki lyhyen ajan sisällä Suomen lähivesillä. Se risteää toisen suurhankkeen, Venäjän ja Saksan välisen Nord Streamin neljän kaasuputken kanssa. Nord Stream 2 on rakenteilla. Främlingin mukaan asennus sujui hyvin risteyspaikassa reilut 40 kilometriä Inkoosta etelään. – Se oli tarkka paikka, koska Nord Stream 1 oli toiminnassa. Suomen ja Viron yhdistävä putki ylittää Nord Stream 1:n molemmat putket. Nord Stream 2:n kohdalla se ylittää ensimmäisen putken ja alittaa toisen. Nord Stream 2:n putket on myös jo asennettu tähän risteyskohtaan. Balticconnectorin putket kulkevat meren pohjassa suurimmaksi osaksi näkyvillä. Joissakin kohdissa putki on peitetty kivillä. Rannan tuntumassa putki ei näy, koska se on suojattu jäiltä. Mitä tehtiin räjähteille, entä hylyille? Kaasuputken reitiltä löytyi kaikkiaan 15 sota-ajan räjähdettä, jotka piti poistaa. Tom Främling kertoo, että joukossa oli vanhoja räjähtämättömiä lentopommeja ja miinoja sekä paljon ruostunutta rautaromua. Suurin osa sijaitsi Viron puolella, joten Viron merivoimat hoiti räjähteet pois. – Räjähteitä osattiin odottaa, koska myös Nord Stream -projektissa löydettiin niitä. Putken läheltä löytyi muutama hylky, jotka ovat suojeltavia kohteita. – Suomen rannikolta löytyi yksi aika hyvin säilynyt hylky, mutta muut olivat jo puupaloja. Pian voi ostaa kaasua vaikka Hollannista Putken rakentaminen liittyy olennaisesti Suomen kaasumarkkinoiden avautumiseen. Baltian maissa ja monessa muussa EU-maassa markkinat ovat jo auki, ja nyt on Suomen vuoro. Parin vuoden päästä Suomi on yhteydessä Euroopan verkostoon, jolloin Suomeen voi ostaa kaasua vaikka Hollannista. Markkinoiden avautuminen tarkoittaa samaa kuin sähköpuolella 1990-luvulla, jolloin siirtoliiketoiminta ja sähkön myynti eriytyivät. Kaasuputkisto ja -infra eriytetään energiayhtiö Gasum Oy:stä, joka vielä nyt omistaa Suomen maakaasun putkiverkoston. Verkoston omistaa ensi vuoden alusta uusi valtionyhtiö Gasgrid Finland. – Markkinoille tulijoiden pitää rekisteröityä markkinaosapuoleksi toimiakseen Suomessa. Tämä prosessi on juuri alkanut, joten vielä ei tiedetä, minkä verran uusia toimijoita ja kilpailua Suomen markkinoille saadaan 2020 alusta, operatiivinen johtaja Anni Sarvaranta Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:stä kertoo. – Kiinnostusta on ollut Baltian maista ja muualta Euroopasta. Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, joka mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin. Kokonaiskustannukset ovat 250 miljoonaa euroa. EU-tuki komissiolta oli 187,5 miljoonaa. Siirtokapasiteetti on 7,2 miljoonaa kuutiometriä (72 GWh) vuorokaudessa. Maakaasua käyttää ennen kaikkea teollisuus lämmitykseen ja raaka-aineena. Kotitalouksilla lämmön ja sähkön tuottaminen kaasulla on loppunut lähes kokonaan. Korvaajina ovat uusiutuvat energiamuodot. Teollisuudessakin käyttö on puolittunut 15 vuoden kuluessa. Ennen Balticconnectoria Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä tuontipisteestä Imatran kautta Venäjältä. Biokaasu lisääntyy Putkessa voi liikkua maakaasun lisäksi ainakin LNG eli nesteytetty maakaasu, biokaasu ja keinotekoinen kaasu. Suomessa liikkuu nyt jonkin verran biokaasua ja LNG:tä. Jätepohjainen biokaasu on täysin uusiutuvaa, ja sen tuotannolle ja kulutukselle odotetaan kasvua.