Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Petteri Laxin ura oli vammojen varjostama: ”Elättelin kaksi tai kolme vuotta toiveita paluusta”

Lyhyt kilpailutauko tekee huippu-urheilijalle yleensä hyvää. Kunnon aleneminen on kuitenkin yksilöllistä. – Akkujen lataaminenhan on kovaa treenanneelle välillä terveellistä. Jos tauko venyy kuitenkin määrittelemättömän pitkäksi tai johtaa vamman vuoksi jopa koko kilpauran ennenaikaiseen päättymiseen, se on huipulle tähtäävälle henkisesti raskas isku, Petteri Lax painottaa. Lauttakylän Lujaa koko uransa edustanut pituushyppääjä kärsi kilpaurallaan monista pahoista loukkaantumisista. Jo 18-vuotiaana Jämsän Hyppykarnevaaleilla tullut nilkkavamma varjosti Laxin koko uraa. – Hypättiin nuorten kolmiloikan EM-karsintaa, kun vasen nilkka räjähti palasiksi ja nivelsiteet katkesivat. Sakari Orava operoi tunnetuilla taidoillaan nilkan. Hän totesi, ettei koivesta välttämättä tule enää hyppyjalkaa. Vaihdoin hetkeksi jopa ponnistavaa jalkaa, mutta luovuin kokeilusta. Taukoa tuli puolitoista vuotta, eikä nilkka enää koskaan palannut ennalleen. – Siitä tuli pysyvästi kankea ja vaikutukset heijastuivat myös lonkkaan ja selkään. Vamma teetti hirveästi töitä, mutta vaikeuksista huolimatta pystyin silti jatkamaan kilpauraani – päälajiksi kaavailemani kolmiloikka piti vain vaihtaa pituuteen, Lax kertoo. Pisimmät jäivät piippuun 34-vuotiaan Laxin hyppyuran parhaista vuosista on reilut 10 vuotta. Vuoden 2011 jälkeen huittislaisen huippuhyppääjän tulokset lähtivät laskuun. Viitisen vuotta sitten räjähtävästä voimastaan tunnettu Lax ilmoitti Facebook-sivuillaan jäävänsä tauolle pituushypyn parista. – Elättelin kaksi tai kolme vuotta toiveita paluusta. Jalka kuitenkin vaivasi. Vähitellen minulle sitten valkeni, että hypyt on lopullisesti hypätty. Sisimmässäni olin jo valmistautunut lopettamiseen eikä päätös tehnyt erityisen kipeää. – En halunnut siitä kauheasti huudella, mutta pettymys se silti oli. Tuntui siltä, että kaikkea potentiaaliani ei saatu ulosmitattua ja pisimmät potkut jäivät tekemättä, sanoo Lax. Paukut työelämään Kun vakava, kilpauran katkaiseva vamma iskee yllättäen, se tuo mukanaan urheilijalle ison elämänmuutoksen. Uran päättyessä urheilija voi hukata minuuteensa ja ajautua ilman selkeitä suunnitelmia sivuraiteille. – Moni luulee, että lopettaminen on helppoa. Sitä se kuitenkaan välttämättä ole, kun urheillaan ammattimaisesti kovin tulostavoittein. Huipulle tähdätessä hommaan pitää panostaa kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. – Elämä on kurinalaista, on oltava valmis luopumaan monista vapaa-ajanviettotavoista. Kun kilpaura sitten päättyy, pitää olla jotain järkevää urheilemisen tilalle. Muuten ajautuu helposti syviin vesiin, korostaa Lax. Kaikkiaan viisi pituushypyn Suomen mestaruutta voittanut Lax ei jäänyt tyhjän päälle. Häntä odottivat työelämän haasteet. Takana on viitisen vuotta urheiluhierojana Turussa. – Sisäistin lihashuollon merkityksen jo oman vammojen värittämän kilpaurani aikana. Hyppy hierojaksi ei ollut kovinkaan pitkä. Tunsin eri lajien urheilijoita ja heistä muodostuikin asiakaskunnan runko. Urheilijat käyvät hieronnassa tavallista kansalaista ahkerammin, joten töitä on riittänyt kiitettävästi. – Työ on fyysisesti raskasta, hoitokertojen kesto venyy helposti puoleentoista tuntiin. Sen jälkeen soittaa usein vielä joku tuttu ja pyytää hieronta-aikaa. Olen huono kieltäytymään ja näin työpäivät venyvät kymmentuntisiksi. Sen jälkeen takki onkin tyhjä, myöntää salilla edelleen viihtyvä Lax. Isä, veli ja serkut Kolmiloikkaa ja 10-ottelua nuoruusvuosinaan harrastanut Lax on satakuntalaista urheilusukua. Hänen isänsä Kari-Pekan paraatilaji oli kymppiottelu, josta irtosi muun muassa Suomen mestaruus Oulun Kalevan Kisoista vuonna 1981. SM-pronssin poikaansa koko tämän uran ajan valmentanut Kari-Pekka nappasi myös 110 metrin aidoista. Petterin kolme vuotta nuorempi veli Mikael on puolestaan menestynyt salibandyssä – niin kotimaan liigassa, maajoukkueessa kuin ammattilaisena Sveitsissä. Sieltä hän palasi keväällä Suomeen ja SC Hawksin valmennuspäälliköksi. Veljesten serkut Matti ja Mikko Oivanen kuuluivat vuosia Suomen lentopallomaajoukkueen vakiokasvoihin. Lauttakyläläinen oli jo juniorivuosinaan lahjakas. Laxin kansainvälinen ura sai lentävän lähdön Unkarin Debrecenissä 2007. Siellä hän saavutti alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa hopeaa tuloksella 789. Jo vuotta aiemmin vuonna kaulaan pujotettiin alle 23-vuoden PM-kisoissa hopeamitali. Birminghamin EM-halleissa 2008 Lax leiskautti 770, mutta se jätti nuorukaisen karsintaan. Kesä toi kuitenkin haamurajan ylityksen. Nappihyppy osui Tampereen Kalevan Kisoihin. SM-kulta irtosi huipputuloksella 811. – Ihan kelpo tulos ja kyllähän mestaruus aina lämmittää mieltä. Odotukset nousivat ennätyksen myötä. Lax venyttikin Torinon EM-halleissa maaliskuussa 2009 hienosti 792, jääden vain kaksi senttiä kuukautta aiemmin Valenciassa hyppäämästään sisärataennätyksestä. Tie finaaliin katkesi kuitenkin jälleen karsintaan. – Hyppy kulki silti hyvin. Pari yliastuttua lensi 820:n pintaan. Kelpo sija Kataloniasta Parempaa oli kuitenkin luvassa vuotta myöhemmin. 796 riitti Barcelonan EM-kisojen finaalissa hienosti seitsemänneksi. Samalla Lax oli suomalaistrion paras. Voittoon Barcelonan olympiapyhätössä venytti Saksan Christian Reif . – Reif osoitti finaalissa kylmäpäisyytensä. Saksalainen astui kaksi ensimmäistä hyppyään yli, mutta latasi kolmannella vahaa hipoen 847. Sillä irtosi Euroopan mestaruus. Nyt Reifin urakin on jo ohitse. Samoin kuin hänen maanmiehensä Sebastian Bayerin , joka Torinon EM-kisoissa venytti huikean EE:n 871, muistelee Lax. Pariisin EM-halleissa vuotta myöhemmin Laxin kohtalona oli jäädä taas ulos loppukilpailusta. Samaan saumaan iskivät tekniikkamurheet. – Ne ja nilkkavaivat varjostivat vuotta 2011. Hypyt Pariisissa menivät pahasti läpi. Hallista käteen tarttui sentään vielä SM-hopea, mutta kesä oli vaikea. Jatkoin vielä sen jälkeenkin, mutta mitaleille ei ollut enää asiaa. Kaudella 2016–2017 Lax pelasi lentopalloa ykkössarjaa Loimaan Jankon riveissä. - Lentis on yhä kuvioissa. Nilkka kestää pelaamista pituushyppyä rahtusen paremmin. Jankon jälkeen olen pelannut 2-sarjaa Oripään Urheilijoissa ja Turun Tovereissa. TuTo:n kanssa nousimme kakkosesta ykköseen. Lax tunnetaan myös innokkaana frisbee-golfarina. – Frisbeetä olen heitellyt lähinnä harrastusmielessä. Yhden vuoden minulla oli lisenssikin, mutta kisat olivat minulle vähän liian totisia tapahtumia. Lax ja lohet Laxin vapaa-aikaan mahtuu myös urheilukalastusta. Viimeksi hän oli Tornionjoella heinäkuun alkupuolella perhoineen lohen perässä – kuinkas muutenkaan. – Perhokalastus on mun juttuni. Pidän itseäni vastuullisena kalamiehenä. Kalalle pitää päästä säännöllisesti ja mieluummin sinne, missä lohi liikkuu. Tämän kesän suunnitelmiin kuului jälleen reissu länsinaapuriin Kalix-joelle. Ruotsin hankalan koronatilanteen vuoksi päätimme kuitenkin luopua matkasta. Kalastuksen ohella Littoisiin maaliskuussa muuttaneen Laxin ja hänen tyttöystävänsä Elinan elämään tuo vipinää kahden lemmikin kanssa puuhastelu. – Perheeseemme kuuluvat nykyisin rescue-koirat Papu ja Maru. He tulivat nuorena meidän hoitoomme Viipurista ja ovat viihtyneet Varsinais-Suomen maisemissa mainiosti. Syntynyt 12.10.1985 Huittisissa, asuu Littoisissa. Ammatti: urheiluhieroja Seura: Lauttakylän Luja Aikuisten SM-mitalit ulkoradoilla: kultaa 2007 ja 2008, hopeaa 2010 Sisäradoilla: kultaa 2005, 2007 ja 2008, hopeaa 2011, pronssia 2009 Alle 23-v. EM-hopeaa 2007, Barcelonan EM-kisat 7. 2010 Ennätykset: ulkoradoilla 811 ja sisäradoilla 794.