Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronakevät oli sotkea ammattiin opiskelevien suunnitelmat – Lopulta kuitenkin valtaosa voi juhlia valmistumista ajoissa

Koronavirus oli sotkemassa tänä keväänä monen opiskelijan suunnitelmia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että viruksen aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta vain pienellä osalla ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista valmistuminen lykkääntyy. Opetushallituksen arvioi, että tänä vuonna ammatillisen tutkinnon suorittavien määrä on laskenut 5–8 prosenttia edellisvuodesta, jolloin noin 50 000 opiskelijaa suoritti ammatillisen tutkinnon. Syynä on se, että koronaviruskriisi on vaikeuttanut näyttöjen suorittamista. Valmistuneiden määrää laskee myös opiskelijamäärän pienentyminen. Valmistuakseen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat tekevät näyttötyön eli niin sanotun näytön, jolla opiskelija osoittaa osaamisensa. Yleensä näytöt järjestetään aidoissa työelämän tilanteissa työpaikoilla. Se on ollut monilla aloilla koronaviruksen takia vaikeaa. Satakunnan Kansa kertoi työharjoittelun järjestämisen ja samalla näyttöjen tekemisen hankaluudesta korona-aikaan jo maaliskuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kehottanut ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan tänä keväänä näyttöjä poikkeuksellisesti ”työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksen ulkopuolella, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän omilla työmailla tai opetusmaatiloilla” sekä oppilaitoksen tiloissa. Näin on myös tehty – ja luultavasti juuri sen takia valmistuneiden määrässä ei ole niin suurta pudotusta kuin olisi voinut olla. Toki rajoitusten purkamisen myötä tilanne jälleen muuttuu. Hallitus näkee viruksen hankaloittaneen näyttöjen järjestämistä tietyillä aloilla kuitenkin niin paljon, että se esittää lakiin muutosta. Muutos mahdollistaisi väliaikaisesti näyttöjen toteuttamisen aitojen työtilanteiden ja työprosessien sijaan ”suorittamalla muita käytännön tehtäviä”. Tilanne olisi voinut olla pahempikin. Siltä ainakin vaikuttaa Suomen opiskelija-allianssi Osku ry:n ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry:n huhtikuussa tekemän kyselyn perusteella. Vastanneista reilusta 1 600 perustutkinto-opiskelijasta noin viidesosa eli noin 23 prosenttia, arvioi valmistumisensa viivästyvän. Noin 44 prosenttia ei vielä tiennyt valmistumisensa tilannetta. Vain kolmasosa tiesi valmistuvansa aikataulussa. Kyselyyn vastanneista kaksi viidestä oli joutunut keskeyttämään harjoittelunsa. Heistä yli puolet ei vielä huhtikuussa tiennyt, miten harjoittelun jatkon suhteen toimitaan. Vaikka kolme viidestä vastanneesta kertoi saaneensa jatkaa harjoitteluaan, heistä yli kolmasosa ei tiennyt, miten näytön arviointi toteutetaan. Toukokuussa Sakki ry:n edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujula arvioi, että ennen kesää valmistuvien opiskelijoiden lopullinen määrä riippuu siitä, kuinka hyvin oppilaitokset ovat onnistuneet järjestämään vaihtoehtoisia tapoja järjestää näyttötyöt. – Valmistumatta jäävien osuus voi olla pieni tai he voivat olla enemmistössä, valtakunnallisesti sitä ei vielä tiedetä varmaksi, Tujula sanoo. Näyttöjen järjestäminen oppilaitoksen tiloissa ei ole välttämättä helppoa. Esimerkiksi Tujula nostaa sosiaali- ja terveysalan ja näyttötyöt, joissa pitäisi osoittaa osaamista vaikkapa potilastyöstä tai lääkeannostelusta. – Osa näyttöjen peruuntumisesta voi olla opettajan ammattitaidosta tai viitseliäisyydestäkin kiinni. Osa opettajista taas on niin kuormittuneita, etteivät he ehdi miettimään poikkeusratkaisuja, Tujula lisää. Osku ry:n puheenjohtaja Iivari Korkala kertoo, että koronaviruskeväänä harjoittelujen kannalta haastavia aloja ovat olleet etenkin palvelualat ja sosiaali- ja terveysalat. Palvelualoja ovat kurittaneet muun muassa koronaviruksen takia asetetut rajoitteet ja asiakaskato. Tämä heijastuu väistämättä myös työssä oppijoihin. Terveysaloilla koronavirus on Korkalan mukaan aiheuttanut työssäoppimisen lykkäämisiä kahdesta syystä. Ensinnäkin kiireen takia harjoittelupaikoilla ei jää tarpeeksi aikaa harjoittelijan ohjaamiseen. Toinen syy on opiskelijoiden turvallisuuden varmistaminen. Sataedusta valmistuu kevätlukukaudella noin 750 opiskelijaa. Heistä ammatillisen perustutkinnon suorittaneita on noin 550, ammattitutkinnon suorittaneita 54 ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita 57. Sataedun rehtori Anne Laine arvioi, että alle viidellä prosentilla valmistuminen myöhästyy. – Kyse on enemmänkin yksittäisistä opiskelijoista. Myöhästyminen ei välttämättä johdu pelkästään koronaepidemiasta, vaan myös esimerkiksi henkilökohtaisista syistä. Osa on siirtänyt oma-aloitteisesti opintojaan. Sataedussa korostetaan, että vaikka poikkeusaika ei loputa ole paljon siirtänyt opintojen valmistumista, on se näkynyt opiskelijoissa. Sataedussa tehtiin opiskelijoille sisäinen kysely etäopiskelusta. Viestintäpäällikkö Jaana Kirkkalan mukaan tuloksista näki selvän eron. – Nuoret, perustutkintoa suorittavat 16–19-vuotiaat, koki etäopiskelun todella hankalaksi. Ammattitutkintoa suorittavat ovat yleensä aikuisia. He olivat puolestaan innoissaan siitä, että bensiiniä säästyy ja saa opiskella rauhassa kotona. Länsirannikon Koulutus Oy Winnovasta on kevään aikana valmistunut 1093 opiskelijaa. Winnovan rehtori Juha Vasama arvioi, että valmistuminen lykkääntyy noin 5 prosentilla. – Kokonaisuudessaan koronavirus ei ole juurikaan vaikuttanut valmistumiseen, sanoo Vasama ja huomauttaa, että tilannetta on helpottanut opiskelujärjestelmä. Yhteishaulla ammatilliseen opetukseen tulevien opintojen on laskettu kestävän kolme vuotta. Winnovan opiskelijoiden keskimääräinen valmistumisaika on kuitenkin 2,5 vuotta. Opiskelijoista siis suuri osa oli jo ehtinyt valmistua ennen maaliskuussa julistettua poikkeustilaa. Ihan ongelmitta ei Winnovassakaan ole korona-aika mennyt. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista on ollut hankaluuksia löytää työssäoppimispaikka. Työpaikalla tapahtuva oppimisen vuoksi oppilaitoksissa on jouduttu tekemään poikkeusjärjestelyjä. Sataedu avasi muun muassa Kankaanpäässä koronaviruksen vuoksi suljetun lounasravintolan, jossa opiskelijat tekivät noutoruokaa. Winnovassa puolestaan on kehitelty vaihtoehtoisia malleja oppisopimusmahdollisuudesta näyttöjen antamiseen ja järjestämiseen oppilaitosympäristössä.