Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Jouni Ylisäe teki ennen tv-mainoksia, joita pyöri isoilla kanavilla muutaman sekunnin välein – sitten hän sai alasta tarpeekseen, muutti Satakuntaan ja opiskeli kokiksi

"Miten täällä keittiössä on taas tällainen kaaos”, kysyi äiti pikku-Jounilta 1970-luvulla tullessaan töistä kotiin. Jouni Ylisäe rakasti kokkailua jo poikasena. "Kokit ei kato tiskaa”, kuittasi poika. Ylisäe tosin valmistui kokiksi vasta hiljattain, oltuaan yli 30 vuotta monessa mukana MTV:n sekä oman mainostuotantoyrityksensä AXN!:n kanssa. Helsinkiläissyntyinen Jouni on antanut intohimojensa johdattaa. Juuri siksi hän nyt kartuttaa taitojaan kokkina esimerkiksi Porin Torerossa ja on asunut Luvialla jo lähes kymmenen vuotta. – Isälläni oli Munkkiniemessä optikkoliike, jolle toivoi minusta jatkajaa. Ollakseni isälle mieliksi, opiskelin alaa iltaisin ja kartutin lompakkoani päivisin tekemällä työtä Hotelli- ja Ravintolainstituutissa. Elettiin aikaa, jolloin opetukseen hiipi mukaan erilaisten videoiden käyttö. Tehtiin opetusvideoita vaikkapa osterin avaamisesta, hän kertoo. Miehen intohimot ruoanlaittoa kohtaan johdattivat jo tuolloin. – Se oli aivan unelmahommaa! Tein sitä kahdeksan vuotta, kunnes eräs yhteisprojekti MTV:n kanssa poiki työpaikan mediayhtiöön. Olin saanut paljon tehdä opetusvideoita ja tuntuikin kiehtovalta siirtyä suureen mediataloon mainososastolle. Jouni Ylisäe teki MTV:llä paljon televisiomainoksia ja tehtäväkuvat vaihtuivat vuosien saatossa. – Olin 39-vuotias, kun sanoin vaimolleni Ullalle, että haluan alkaa vuoden kuluttua yrittäjäksi. Että jos joskus haluan ottaa näin ison stepin, niin se on tehtävä nyt. Ihana vaimoni oli ihan vähän kauhuissaan ensin, mutta sanoi sitten että jos niin pitää tehdä, niin sitten sinä teet niin, Ylisäe muistelee kiitollisena. – Kerroin suunnitelmistani myös toimitusjohtajalle, joka suurin piirtein huusi minut ulos toimistostaan. Seuraavana päivänä keskustelimme jo paljon rauhallisemmissa merkeissä ja sovimme, miten asiassa edetään ja miten yhteistyötä jatketaan. Hyvin pian yrityksen perustamisen jälkeen Ylisäe yhdessä vaimonsa kanssa totesi, että joku henkireikä tarvitaan Helsingin hulabaloon vastapainoksi. He päättivät hankkia kesäpaikan akselilta Espoon saaristo-Vaasa. – Aivan sattuman kaupalla löysimme aivan unelmakohteen Luvian Takholmista. Vanha, 1836 rakennettu kalastajatila, jonne sain hienot savustusmahdollisuudet ja muut. Takholmista tuli meille sellainen paikka, jonne ajattelimme siirtyä sitten aikanaan eläkepäivien viettoon. – Meillä oli yrityksen kanssa hurjat kahdeksan vuotta. Parhaimmillaan sekä Maikkarilla että Nelosella pyöri joka 15. sekunti meidän valmistama mainos. Ja aina, kun aikaa liikeni, auton nokka suunnattiin Luvialle. Aina. Siellä pääsi rauhaan ja sai palautua. Eräänä joulukuun päivänä 2010-luvun alussa Ullan silmät säihkyivät. – Hän kertoi intoa äänessään, että hänelle on tarjoutunut paikka Raumalle. Mun ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt on hänen vuoronsa. AXN! jatkoi toimintaansa pääkaupunkiseudulla vielä noin puolen vuoden ajan, kun vaimo ja poika muuttivat vuokralle Luvialle. – Sovittiin, että puoli vuotta mennään näin ja makustellaan tilannetta. Sinä aikana tajusin, että olen 30 vuodessa nähnyt omaa alaani aika paljon ja nyt voisi olla jonkun muun aika. Niin kotimme Helsingissä laitettiin muuttolaatikoihin ja hankimme Luvialta omakotitalon. Muutto Satakuntaan ei tehnyt niin tiukkaa, kun voisi junan tuomalle kuvitella. – Ulla on syntyjään Porista ja olen työvuosieni aikana tutustunut useampaan porilaiseen, joten tiesin mihin tullaan, hän virnistää. Ylisäe päätyi pitkäksi pätkäksi talkootöihin Luvian Kiekkoon. Samaan syssyyn hän teki erotuomarihommia aina kolmosdivariin saakka. – Aika monta vuotta olin laiminlyönyt omia lapsia ollessani yrittäjä. Nyt tuli aika tehdä edes jonkun lapsille hyvää. Heittäydyin intohimolla mukaan kasvattamaan seuraa ja sen toimintaa. Jääkiekko on kulkenut pitkään Ylisäen matkassa, joskin vasta 35-vuotiaasta lähtien. Siihen saakka hän oli elänyt käsityksessä, ettei isokokoisena voisi pelata. Tänä syksynä Ylisäe itse on yhden unelmansa äärellä. Hän on juuri valmistunut Winnovasta kokiksi. – Turnausreissulla Levillä istuimme ystäväni kanssa saunanlauteilla, kun hän sitten sanoi ääneen sen, mikä oli tuleva. ”Mikset opiskele itse kokiksi?” Niinpä. Miksen. – Koulu meni vuodessa läpi, kun en millään malttanut olla tekemättä kaikkea. Suoritin työharjoittelujakin enemmän kuin olisi ollut tarvetta. Mutta mikä sen antoisampaa onkaan, kun päästä mukaan oikeaan ravintolaan ammattilaisten joukkoon. – Ja siis täällähän on aivan mahtavia ruokatuottajia. Kivikylä, Valtanen, Sarpi, ah! Jos Jouni Ylisäe on mennyt unelmiensa perässä tähänkin saakka, tyyli ei tule muuttumaan. – Kyllä, unelmia on. En tosin itsekään vielä tiedä, mitä niistä toteutuu. Opettelen nyt vielä lisää ja kyllä se joku juttu sieltä sitten pulpahtaa, hän lupaa intoa silmissään.