Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Musiikin ilmaisesta kuuntelemisesta on tehty niin helppoa, että suurta osaa suomalaisista ei kiinnosta maksaa kuuntelusta ollenkaan

Miksi maksaisin musiikin kuuntelusta, kun voin kuunnella yhtä hyvin ilmaiseksi? Yli kolmasosa – 37 prosenttia – suomalaisista pohtii tätä kysymystä, kertoo tuore pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen teettämä tutkimus. Tai oikeastaan ei edes pohdi. Koska musiikin kuuntelu netissä ilmaiseksi on helppoa, he eivät ole valmiita siitä maksamaan. Muista pohjoismaalaisista vain 21 prosenttia selittää haluttomuuttaan maksaa musiikin kuuntelusta sillä, että maksuttomat palvelut ovat niin helposti saatavilla. Suomalaisille sen sijaan juuri ilmaisten palveluiden helppous on suurin syy olla maksamatta musiikin kuuntelusta. Maksuttomia palveluita ovat esimerkiksi Youtube ja Spotifyn ilmainen versio. Muille pohjoismaalaisille yleisin syy olla maksamatta musiikin kuuntelusta on se, että musiikkia kuunnellaan niin vähän, ettei maksetulle palvelulle ole tarvetta. Tässä on kiinnostava ero. Suomalaiset ajattelevat muita useammin, että he voivat kuunnella musiikkia niin paljon kuin haluavat, mutta siitä ei tarvitse maksaa. Muut pohjoismaalaiset sen sijaan ajattelevat ensisijaisesti, että maksamattomuudelle pitää olla ”oikea syy”: se, että musiikkia kuunnellaan niin vähän, ettei rahalle saisi vastinetta. Musiikista ja suoratoistopalveluista maksamista on selvitetty pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen teettämällä tutkimuksella vuodesta 2015 lähtien. Edellisen kerran tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten. Tuolloin suomalaisista 26 prosenttia ilmoitti maksavansa musiikin striimaamisesta. Nyt määrä oli noussut kuudella prosenttiyksiköllä. Suomalaisista 32 prosenttia maksaa musiikistaan netissä. Se on edelleen merkittävästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Keskimäärin pohjoismaalaisista jo lähes puolet maksaa musiikin nettikuuntelusta. Ykkösenä ovat tanskalaiset, joista 56 prosenttia maksaa striimaamisesta. Huomioitavaa on myös se, että suomalaiset kuuntelevat netissä musiikkia aivan yhtä paljon kuin muutkin pohjoismaalaiset. Tieto suomalaisten haluttomuudesta maksaa musiikin kuuntelusta näyttää hämmentävän jopa asiaan perehtyneitä ihmisiä. Kun Teosto julkisti tutkimuksen tulokset, Teoston lisensoinneista vastaava päällikkö Markus Kaarto kertoi järjestön nettisivuilla ”hieman kyseenalaistavansa” tutkimuksen tuloksia ja olevansa yllättynyt alhaisesta luvusta. ”Suomi on ollut pahasti jäljessä muita Pohjoismaita, mutta suhtautuminen maksamiseen on täällä muuttunut myönteisemmäksi. Ilmeisesti olemme silti edelleen valitettavan kaukana muista”, Kaarto sanoo. Tilanne on erilainen, kun samasta tutkimuksesta käy läpi elokuvien ja tv-sarjojen nettikatselua. Suomalaisista 61 prosenttia kertoo maksavansa vähintään yhdestä videoiden suoratoistopalvelusta, kuten Netflixistä. Vaikka suomalaiset jäävät myös tässä jälkeen muihin pohjoismaalaisiin verrattuna (69 prosenttia kaikista pohjoismaalaisista maksaa vähintään yhdestä suoratoistopalvelusta), ero muihin Pohjoismaihin on selvästi pienempi kuin musiikin puolella. Selitys vaikuttaa ilmeiseltä. Koska tämän hetken puhutuimpien tv-sarjojen ja elokuvien ilmainen katselu on paljon vaikeampaa kuin musiikin ilmainen kuuntelu, suoratoistopalveluista ollaan valmiita maksamaan ennemmin kuin musiikin kuuntelusta. Edes se ei näytä haittaavan, että yhdestä suoratoistopalvelusta maksamalla on vielä mahdotonta päästä katsomaan kaikkia haluamiaan sarjoja ja elokuvia, koska sisällöt ovat jakautuneet monien kilpailevien suoratoistopalveluiden välille. Vielä 2000-luvun alussa kiinnostavimmat tv-sarjat katsottiin Suomessa ensisijaisesti ilmaisilta tv-kanavilta. Nyt varsinkin uutuussarjojen ja -elokuvien ilmainen katselu edellyttäisi käytännössä piratismia, jolloin enemmistö valitsee maksamisen ja laillisen katselun kuin maksamattomuuden ja laittoman katselun. Trendi on tosin myös tv-sarjojen ja elokuvien puolella huolestuttava. Viime marraskuussa julkaistu tutkimus kertoi, että elokuvien ja tv-sarjojen laiton katselu oli lähes kaksinkertaistunut nimenomaan Suomessa, kun taas muissa Pohjoismaissa laiton katselu oli vähentynyt tai pysynyt ennallaan. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että viihteestä maksaminen kasaantuu samoille ihmisille. Musiikin kuuntelusta maksavat ihmiset käyttävät rahaa myös tv- ja elokuvapuolen suoratoistopalveluihin todennäköisemmin kuin he, jotka eivät maksa musiikistakaan. Nuoret ovat omaksuneet maksamisen paremmin kuin iäkkäämmät. Musiikin kuuntelusta maksavissa on enemmän alle 30-vuotiaita, maksuttomasti kuuntelevien joukossa enemmän yli 50-vuotiaita. Helppouden lisäksi oleellista on siis tottumus, kuten Markus Kaarto sanoo Teoston sivuilla. ”Vanhemmassa ikäpolvessa, kun mennään yli viisikymppisiin, ajatus on usein, että sisällöstä ei olla ikinä maksettu, eikä makseta nytkään.” Musiikkiala on nettikuuntelussa ajautunut eräänlaiseen umpikujaan. Vuosituhannen vaihteessa netissä alkoi yleistyä piratismi, musiikin laiton lataaminen. Se oli vuosien ajan suuri ongelma, kunnes Youtube ja Spotify alkoivat muuttaa tilannetta. Nyt musiikin laiton lataaminen on häviävän pieni ilmiö. Youtube ja Spotify poistivat siis piratismiongelman, mutta tekivät sen tarjoamalla lähes tulkoon kaiken maailman musiikin ilmaiseksi. Ihmiset totutettiin siihen, että musiikki on edelleen saatavissa netistä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään. Sen jälkeen ihmisiä on noin vuosikymmenen ajan yritetty totuttaa maksamaan näistä samoista palveluista, vaikka niitä voi yhtä hyvin käyttää myös ilmaiseksi. Sitä on yritetty tehdä esimerkiksi sillä, että palveluiden maksuttomissa versioissa törmää säännöllisesti mainoksiin. Silti erityisesti Youtuben maksullisen palvelun käyttö Suomessa on edelleen hyvin vähäistä. Sen sijaan maksuton Youtube on suosituin alusta musiikin kuunteluun. Suomalaisista 82 prosenttia kuuntelee musiikkiaan Youtubesta. Maksamatta mitään. Kaarto sanoo, että juuri tämä on ongelman ydin. Ilmaispalvelut ovat liian hyviä, ja suuri osa suomalaisista on haluttomia maksamaan palvelusta, jos heidän ei ole pakko. Motivaatioksi ei näytä riittävän se, että maksamalla välttää mainokset tai pystyy saamaan jotain muita etuja palvelun käyttöön. Mikä sitten voisi riittää? Kaarto toivoo, että Suomessa kehittyisi samanlainen halukkuus maksaa musiikista itsestään kuin muissakin Pohjoismaissa. ”Monelle ihmiselle musiikki on iso osa elämää. Pitäisi ymmärtää, että silloin siitä pitää maksaa oma korvauksensa.” Lopulta ollaan perimmäisen kysymyksen äärellä: Onko väärin olla maksamatta musiikin kuuntelusta? Voiko ihmisiä syyllistää siitä, että he valitsevat musiikin kuuntelemisen ilmaiseksi, kun se on laillisesti mahdollista? Osalla ei ole varaa maksaa noin kymmentä euroa kuussa, mutta osa on vain päättänyt säästää helposta kohteesta. Kaarto korostaa, että Teosto ei halua syyllistää ihmisiä. Eniten tilanteesta kärsivät musiikintekijät, hän muistuttaa. Spotifyssa kuukausimaksavien käyttäjien kuunteluista tilitetään muusikoille jopa kymmenkertaiset korvaukset verrattuna ilmaiseksi palvelua käyttävien kuunteluihin. Spotifylla on tosin muitakin ongelmia korvausten kanssa: korvauksia ei makseta suoraan yksilöllisen kuuntelun mukaan, vaan tulot kasaantuvat ensisijaisesti niille, joiden kuuntelijat käyttävät palvelua erityisen aktiivisesti. Tästä seuraa se, että esimerkiksi vain klassista musiikkia Spotifysta kuuntelevan käyttäjän maksuista maksetaan korvauksia myös hittiartisteille. Kaarto uskoo, että motivaatio musiikin kuuntelusta maksamiseen pitäisi olla se, että silloin muusikot saavat paremmin tuloa työstään. Silti hän on sitä mieltä, että musiikista maksamisen ei voi olla ”hyväntekeväisyyttä musiikintekijöille”. Juuri sitä se tällä hetkellä ikävä kyllä tavallaan on. Pohjoismaissa noin puolet ihmisistä on jo oppinut ajattelemaan, että musiikin kuuntelusta maksaminen on niin sanotusti oikein, koska silloin musiikintekijät pärjäävät ja musiikin tekeminen kannattaa. Luultavasti tämä ajattelutapa yleistyy tulevina vuosina entisestään ja myös Suomessa musiikin kuuntelusta maksavien osuus kasvaa. Se on silti hidas tie, jolle on ajauduttu juuri siksi, että ihmiset on vuosien ajan ehditty totuttaa ilmaisen musiikin saatavuuteen. Nyt on jo liki mahdoton ajatus, että yhtäkkiä kaikki ilmainen musiikki katoaisi Spotifysta ja Youtubesta. Kaarto uskoo, että se voisi ajaa ihmiset takaisin piratismin pariin. Hän ajattelee, että jo se auttaisi, että ilmaispalvelut eivät olisi niin hyviä. ”Musiikintekijöiden näkökulmasta ainakin niiden pitäisi olla selvästi nykyistä rajoitetumpia ominaisuuksiltaan. Nyt on tuntunut, että ilmaispalvelut ovat ennemminkin vain parantuneet”, Kaarto sanoo. Tämän vuoden tutkimus oli ensimmäinen, jossa selvitettiin syitä sille, että musiikin nettikuuntelusta ei haluta maksaa. Ehkä seuraavalla kerralla voisi selvittää syitä sille, miksi musiikinkuuntelusta maksetaan. Se voisi auttaa ymmärtämään, miten ihmiset saataisiin paremmin musiikkipalveluiden maksaviksi käyttäjiksi.