Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Peltipoliisi kuvasi minut Tampereella, vaikka todellisuudessa olin Porissa – alibini on vedenpitävä, mutta pari asiaa mietityttää

Sain postia Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksesta. Lähettäjä oli tuttu, olinhan saanut rikesakkomääräyksen parilta aiemmalta juhannusreissulta, kun liikennekamera välähti ensin Raumalla ja seuraavana vuonna Turussa. Tällä kertaa oli kuitenkin ajanut ylinopeutta Tampereella, kun olin lähestynyt kaupunkia Pälkäneen suunnasta valtatie 12:ta ajaen. Kamera räpsähti Linnainmaalla, jossa Aamulehden kollegoiden mukaan on yksi Pirkanmaan pahamaineisimmista sakkorysistä. Liikennekamera vaanii pahaa-aavistamattomia uhrejaan heti 80 kilometrin tuntinopeusrajoituksen vaihduttua 60 kilometriin tunnissa. Nopeuteni oli 72 kilometriä tunnissa sen jälkeen, kun niin sanottu tekninen virhe oli siitä poistettu. Selvä juttu, rikesakon paikkahan se oli. Maksumääräyksessä oli tuttu lukema 170 euroa. Paitsi etten ollut tapahtuma-aikana 2.4. kello 11.02 Tampereella päinkään. Istuin Porin oikeustalossa käräjäsali 1:ssä kuuntelemassa Kainulais-jutun loppulausuntoja. Paremman alibin voisi tarjota oikeastaan vain se, että olisin ollut tekohetkellä poliisin suojissa. Kaiken lisäksi olin varsin arvovaltaisessa seurassa: salissa olivat lisäkseni kolme käräjätuomaria, kaksi asianajajaa, syyttäjä, käräjäsihteeri, syytetty ja asianomistajan edustaja sekä viimeiseksi käsittelypäiväksi Poriin juttua seuraamaan saapunut oikeustoimittajakollegani, rikoslehti Alibin (ja Hymyn) päätoimittaja Mika Lahtonen . Loppulausunnot päättyivät suunnilleen kello 11.20, minkä jälkeen palasin autolleni. Sekään ei ollut kurvaillut Tampereen suunnalla, vaan odotti samassa paikassa oikeustalon parkkipaikalla, mihin olin sen aamulla ennen kello 9:ää jättänyt. Olen jo ilmoittanut Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen vastustavani rikesakkomääräystä. Sähköpostia on lähetetty ja liitteitä skannattu sen saatteeksi. Joudun nyt odottamaan kutsua poliisiasemalle, sillä tapauksesta aloitetaan esitutkinta. Aion kiistää kaiken, koska mielestäni kyse on selkeästä rekisterikilven lukuvirheestä. Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein kertoo, että rekisterikilven lukuvirheitä paljastuu lähes päivittäin. Määrä on hänen mukaansa kuitenkin hyvin pieni, noin 200 vuodessa, kun esimerkiksi viime vuonna liikennekameran välähdys johti noin 600 000 sakkoon ja huomautukseen. Helpottaa, kun poliisi sentään tunnustaa, ettei sen tekniikka ole virheetöntä. Mutta hieman kyllä huolestuin, kun luin Autoliiton Moottori-lehdestä samaisen Pastersteinin haastattelusta, että kaikista ylinopeussakon automaattivalvonnassa saaneista noin 15 prosenttia vastustaa rikesakkomääräystä ja heistä 90 prosenttia sen takia, että ratin takana on ollut joku toinen. Mutta auto on siis ollut heidän autonsa. Oma tapaukseni ei sovi tähän sapluunaan, koska sekä mies että auto eivät kumpikaan ole voineet olla Tampereen Linnainmaalla, kun siellä on ajettu ylinopeutta. Mutta kuinka todistan, että autoni oli koko aamupäivän oikeustalon parkkipaikalla, johon minulla on ollut pysäköintilupa työtehtävissä jo 1990-luvun alusta? Mielestäni näyttötaakka on kyllä poliisilla.