Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Keräsimme tärppejä EU-vaalien tulosiltaan — Keikuttavatko populistipuolueet venettä myös näissä vaaleissa?

Euroopan parlamentti voi sunnuntaina kohdata historiansa suurimman muutoksen, kun EU-kriittiset ryhmittymät ja populistiset puolueet ravistelevat vanhoja rakenteita. Murtuuko suurten valta? Euroopan parlamentti saattaa sunnuntaina kohdata historiansa suurimman muutoksen, kun EU-kriittiset ryhmittyvät ja populistiset puolueet ravistelevat vanhoja rakenteita. Äänten hajaantuessa keskustaoikeistolaisen EPP:n ja keskustavasemmistolaisen S&D:n yhteenlaskettu enemmistö voi huveta vaali-illan edetessä. Parlamentin tulevaisuuden kannalta merkitystä on etenkin sillä, kuinka paljon näiden kahden suurimman ryhmittymän valta heikkenee, ja millaiseen yhteistyöhön se johtaa parlamentin muiden ryhmittymien kanssa. Mitkä puolueet puhuttelevat äänestäjiä? Kansallisvaltioiden sisäiset ongelmat ja kuumat puheenaiheet vaikuttavat väistämättä myös Euroopan laajuisen yhteisön toimintaan ja agendaan. Äänestäjät kääntyvät sellaisten puolueiden tai yhteenliittymien puoleen, jotka puhuttelevat heitä, ja EU:n kohtaamat ongelmat nousevat usein kansallisvaltioiden omista kipupisteistä ja puheenaiheista. Populististen puolueiden tai ryhmien vahvistuminen lisäisi parlamentin sisällä nationalistisia painotuksia, ja kenties kasvattaisi vaatimuksia protektionismin kasvattamiseen. EU:n jäsenmaiden sitoutuminen unionin yhteisiin tavoitteisiin ja sopimuksiin tuskin paranee, jos poliittisten päätösten ennakoitavuus heikkenee. Keikuttavatko oikeistopopulistit venettä? Vaalituloksessa voi esimerkiksi näkyä se, että kansallismieliset liikkeet kuten Italian Lega-puolue, Ranskan kansallinen rintama ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) ovat kasvattaneet suosiotaan omien maidensa kansalaisten keskuudessa. Britanniassa moni saattaa kokea EU-vaalit ikään kuin uutena kansanäänestyksenä brexitistä, ja vaalituloksen odotetaan näin paljastavan tämän hetkisen jakolinjan brexitin kannattajien ja EU-eron vastustajien välillä. Unkarilainen Fidesz saattaa puolestaan vaalien jälkeen hakeutua parlamentissa uuteen poliittiseen ryhmittymään jäätyään paitsioon keskustaoikeistolaisessa EPP:ssä. Keikuttavatko oikeistopopulistit jatkossakin venettä vai onko niiden suurin nousu jo nähty? Kuinka Suomen nykyiset mepit pärjäävät? Euroopan parlamentissa istuu tällä hetkellä 13 suomalaismeppiä, ja osa heistä tulee varmuudella vaihtumaan. Kuinka pärjäävät Euroopan kansanpuolueeseen (EPP) kuuluvat kokoomuksen Sirpa Pietikäinen , Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen ? Kenelle siirtyvät parlamentista pois jättäytyvän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton (ALDE) ryhmään kuuluvan Anneli Jäätteenmäen äänet? Kuinka käy muille keskustalaisille Elsi Kataiselle ja Mirja Vehkaperälle sekä samaan parlamenttiryhmään kuuluvalle Nils Torvaldsille (r.)? Pitääkö Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien (S&D) ryhmään kuuluva demari Mia-Petra Kumpula-Natri paikkansa? Säilyykö perussuomalaisten paikkamäärä Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) ryhmässä samana, kun Jussi Halla-aho jättää parlamenttipaikkansa Pirkko Ruohonen-Lernerin rinnalla? Saako vihreiden Heidi Hautala lisää puoluetovereita parlamentin Vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin (GREENS/EFA) ryhmään vai joutuuko hän tekemään tilaa uusille poliitikoille? Pääseekö vasemmistoliiton Merja Kyllönen läpi Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmässä (GUE/NGL), vaikkei aio ottaa paikkaa vastaan? Nouseeko äänestysprosentti edellisistä vaaleista? Äänestysprosentin uumoillaan nousevan edellisistä Euroopan parlamenttivaaleista, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos on herättänyt ihmiset vaatimaan ratkaisuja suuriin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin, joita kansallisvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan. EU-vaalien alhaisen äänestysprosentin on tulkittu kertovan siitä, että EU-politiikka mielletään useimmissa jäsenmaissa ylätason asiaksi, joka ei kansalle kuulu tai joka ei kansaa kiinnosta. Europarlamenttivaaleissa 2014 äänesti kaikkiaan 43 prosenttia unionin jäsenmaiden kansalaisista. Tuolloin Suomessa vaaliuurnilla kävi 39 prosenttia äänioikeutetuista. Milloin vaalien tulos on selvillä? Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä 26. toukokuuta 2019 aikaisintaan kello 15 ja tavoitteena on, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis iltakahdeksaan mennessä. Varsinaisen vaalipäivän äänten laskenta alkaa heti, kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet eli kello 20. Alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Kansalliset tuloslaskennat valmistuvat arvion mukaan aikaisintaan kello 18 Suomen aikaa. Euroopan parlamentin kokoonpanosta julkaistaan paikkaennuste sen jälkeen, kun ennakkoäänten tulokset alkavat olla selvillä. Alustava tulos on yleensä kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23. Vaalipiirilautakunnat aloittavat tarkastuslaskennan maanantaina ja sen tuloksen on määrä valmistua keskiviikkona. Kenelle siirtyvät EU-parlamentista pois jäävien Anneli Jäätteenmäen (kesk.) ja Jussi Halla-ahon (ps.) keräämät äänet? Euroopan parlamenttiin valitaan enimmillään 751 jäsentä. Kullakin jäsenvaltiolla on ollut vähintään kuusi ja enintään 96 jäsentä. Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu. Vuoden 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa 28 jäsenvaltiossa 23.–26.5.2019. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Varsinaisena vaalipäivänä äänestetään klo 9–20 vain siinä äänestyspaikassa, joka on kerrottu äänioikeutetulle postitetussa ilmoituskortissa. Europarlamenttivaaleissa Suomen ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Annetut äänet lasketaan kuitenkin ensin vaalipiireittäin, jonka jälkeen ne koko maan tulokseksi.