Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ministeri Skinnari: Suomelle yhteydenottoja brexitin vuoksi lähtöä harkitsevilta yrityksiltä – "Nämä ovat ministerille iloisia soittoja"

Brexitin ja siihen liittyvän epävarmuuden vuoksi Britanniasta lähtöä harkitsevat yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta siirtää toimintoja Suomeen, kertoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) Lännen Medialle. – Sellaisia yhteydenottoja on tullut meillekin. Kyse on monikansallisista suurista toimijoista, jotka miettivät tuotekehitystoimintojensa sijoittamista uudelleen. Nämä ovat ministerille iloisia soittoja, Skinnari sanoo. Skinnarin mukaan yritysten kiinnostus ei koske vain pääkaupunkiseutua, vaan myös muita alueita Suomessa. Hän kertoo, että yritykset pitävät Suomea houkuttelevana paikkana muun muassa koulujärjestelmän, terveydenhuollon ja turvallisuuden vuoksi. – Yritykset painottavat kokonaisuutta ja arjen sujuvuutta. Vaikka Britannian vaalitulos viittaa vahvasti siihen suuntaan, että Britannia eroaa EU:sta tulevan tammikuun viimeisenä päivänä, mikään ei käytännössä muutu kertarysäyksellä. Tällöin alkaa vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäaika. Sen ajan Britannia pysyy ikään kuin jäsenmaana EU-sääntöjä noudattaen, mutta ei osallistu enää unionin päätöksentekoon. Siirtymäaikana EU ja Britannia neuvottelevat kauppasopimuksesta sekä tulevasta suhteestaan. Suomen ja EU:n tavoitteet ovat Skinnarin mukaan yhteneväisiä: syvä suhde Britannian kanssa. Tasapuoliset kilpailuolosuhteet halutaan säilyttää ja kaupan arvot sekä periaatteet pitää ennallaan. – Tilanne on poikkeuksellinen sikäli, että yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään lähentymään, nyt puolestaan loitotaan läheisestä suhteesta. Poikkeuksellinen on myös neuvottelujen aikataulu. – Kauppasopimuksen tekeminen vie yleensä kolmesta viiteen vuotta. Nyt sellainen pitäisi tehdä hyvin nopealla aikataululla. Yritysten Suomeen kohdistuneesta kiinnostuksesta huolimatta brexit ei ole kultakaivos Suomelle tai muillekaan. Sen arvioidaan laskevan EU-alueen bruttokansantuotetta arviolta 0,6–0,8 prosenttia. – Vaikutukset Suomen talouteen arvioidaan EU:n keskiarvoa vähäisemmiksi, Skinnari sanoo. Vaikutuksista tosin voi esittää vain arvioita, sillä kaikki riippuu siitä, millaiseen lopputulokseen Britannian ja EU:n neuvotteluissa päädytään. Juuri epävarmuuden vuoksi koko brexit-prosessi on aiheuttanut suurta epävarmuutta suomalaisissa yrityksissä. Se on myös johtanut runsaaseen määrään yhteydenottoja ulkoministeriöön. Ministeriö puolestaan on pyrkinyt vastaamaan tiedontarpeeseen lisäämällä viestintäänsä ja avaamalla brexitiä koskevat infosivut, joilla tiedotetaan brexitistä yrityksille ja yksityishenkilöille sekä sopimuksellisen että epätodennäköisemmäksi käyneen sopimuksettoman eron tapauksessa. – Ministeriön tehtävä on tähän asti ollut hyvin pitkälti viestinnällinen. Yritämme parhaalla mahdollisella tavalla auttaa yrityksiä, että he saavat tarpeellisen tiedon. Vaikka Britannian ja EU:n kauppasopimuksessa sovittaisiin, ettei tullimaksuja kanneta, Eurooppaan syntyy silti uusi raja, jossa tavara täytyy tullata. – Jonkun täytyy täyttää tullipaperit. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppa hidastuu, kauppa kallistuu ja paperityö lisääntyy, Skinnari sanoo. Esimerkkiä Skinnari ei tosin tarjoa Suomesta, vaan käyttää tulppaaneja, jotka leikataan aamulla Hollannissa ja myydään iltapäivällä Lontoossa. Kun väliin tulevat tullimuodollisuudet, myynti samana päivänä ei välttämättä onnistukaan. – Tällöin täytyy miettiä niiden varastoimista, mikä lisää kustannuksia. Se voi nostaa hintoja, ja jos vienti ei kannata, se loppuu. Suomalaisyrityksillä on paitsi vientiä Britanniaan, myös tuotantoa siellä. – Tuotantoketjut on optimoitu tarkasti, ja monet yritykset joutuvat miettimään ne kokonaan uudelleen. Siitä tulee heille ihan hirveästi töitä. Sellaisiakin tapauksia on, joissa osa tuotteesta valmistetaan Suomessa tai muualla EU-alueella ja osa Britanniassa. Komponentit saattavat liikkua useita kertoja Britanniaan ja sieltä pois tuotantoprosessin aikana, ja joka kerta, kun tavara ylittää rajan, se täytyy tullata. Tämä paitsi hidastaa tuotantoprosessia myös vaikuttaa alkuperämerkintöihin. Osassa EU:n solmimista kauppasopimuksista on nimittäin vaatimus siitä, kuinka suuri osa vientitavaran arvosta tulee olla syntynyt EU-alueella. Jos vaatimusta ei täytä, tuote ei saa vapautusta tullimaksuista. Näissä tapauksissa on mahdollista, että yritykset siirtävät tuotantonsa kokonaan joko Britanniaan tai Euroopan unioniin. – Tämä voi avata hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, Skinnari sanoo. "Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään lähentymään, nyt puolestaan loitotaan läheisestä suhteesta." Ville Skinnari Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Britannia on Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa ja 11. suurin tuontimaa. Britannian osuus Suomen viennistä on hieman laskenut viime vuodesta. Osuus viennistä laski alkuvuonna 0,3 prosenttiyksikköä ja tuonti 0,1 prosenttiyksikköä. Suomi vie Britanniaan erityisesti metsäteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja muita kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Metsäteollisuuden vienti pysyi alkuvuonna vuoden 2018 tasolla. Kuljetusvälineiden vientiä nostivat purjevenetoimitukset ja myös sähkötekniikan vienti kasvoi. Öljyjalosteiden viennin arvo puolestaan laski jyrkästi. Kuljetusvälineiden sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti Britanniasta kasvoi alkuvuonna, mutta sähköteknisten tavaroiden sekä kemiallisten aineiden ja tarvikkeiden tuonti laski. Lähde: Tulli