Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Stalinin vainot näkyivät Porissakin

Satakunnan Kansan uutisointi historioitsija Juri Dmitrijevin saamasta vankileirituomiosta antaa viitteitä paluusta vanhaan komentoon naapurimaassamme. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli aikakausi, jolloin Stalinin ajan julmuuksia tuotiin vapaammin esiin. Nyt tilanne on muuttunut. Vuoden 1918 kapinan aikana ja sen jälkeenkin kymmeniä tuhansia suomalaisia lähti rajan taakse ”paremman leivän hakuun”. Livohkaan lähtivät myös aseellisen kapinan alkuunpanossa olleita puolueaktivisteja. Luvattu tasa-arvoinen yhteiskunta osoittautuikin vallan muuksi. Stalini n vainojen ajatuksena oli pitää muun kuin venäläisväestön osuuden mahdollisimman alhaisena. Perustetun Neuvosto-Karjalan johtomieheksi valittu Edvard Gylling oli työteliäs kommunisti. Hänen ja V.I.Leninin perustamisen asiakirjalla nousi Kontupohjaan paperitehdas, jonka johtajana oli suomalainen Johannes Järvimäki. Hänet teloitettiin ensimmäisenä tekaistuilla syytöksillä. O.W. Kuusisen toimiessa Stalinin apurina myös Gylling sai kuolemantuomion. Lukuisat Karjalassa olleet suomalaiset tapettiin tai saivat vankileirituomion. Kontupohjan paperitehdas jouduttiin tuolloin pysäyttämään osaavien paperimiesten puuttuessa. Porin Hennalassa asuva ”Vikke” lähti ”kellojen soidessa” yöllä pakomatkalle, päätyen lopuksi Poriin. Häneltä jäi Kontupohjaan tiettävästi vaimo ja kolme lasta. Myös kahdelta muulta tehtaalta, Kosnan ja Dubrokan, paperimiehiä työskenteli Porissa. Dubrovkasta tuli tiettävästi ennen 1930-luvun alkua mullivaunuissa porukkaa, jotka eristettiin kahdeksi viikoksi karanteeniin tarttuvien tautien pelossa. Markku Tanttinen Pori