Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Yli 200 000 palkansaajan työehtosopimukset ovat torstaina katkolla –ratkaisuista ei ole vielä aavistustakaan

Yli 200 000 palkansaajan työehtosopimukset päättyvät torstaina. Jos ratkaisuihin ei ennen marraskuun alkua päästä, mennään sopimuksettomaan tilaan, jossa työtaistelutoimet ovat laillisia. Katkolla kuun vaihteessa ovat muun muassa Teknologiateollisuuden sopimukset yhtä lukuun ottamatta. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto aloittivat työehtosopimusneuvottelut jo elokuun lopulla. Niistä odotetaan koko liittokierroksen päänavausta, mutta neuvottelut ovat edenneet hitaasti. Syynä on kiista kilpailukykysopimuksessa kolme vuotta sitten sovitun 24 tunnin vuosityöajan pidennyksen kohtalosta. Teollisuusliiton tavoitteena on, ettei tätä palkatonta työajan pidennystä ole tämän neuvottelukierroksen jälkeen enää yhdessäkään sen sopimuksista. Työnantajapuoli taas on lähtenyt siitä, että jos työajan pidennyksestä luovuttaisiin, palkankorotusvara jäisi niin vähiin, että se rapauttaisi ostovoimaa. Kiistaa kiky-tunneista on kuvailtu niin syväksi, ettei palkankorotuksista ole tähän mennessä tiettävästi päästy edes kunnolla neuvottelemaan. Työntekijäpuoli on arvostellut työnantajien taktiikkaa kovaksi. Neuvottelut toimihenkilöiden sopimuksesta Teknologiateollisuuden ja STTK:laisen ammattiliitto Pron välillä katkesivat syyskuussa melko pian niiden aloittamisen jälkeen. Pron mukaan työnantajien tavoitteena olivat kiky-tuntien säilyttämisen lisäksi helatorstain ja loppiaisen muuttaminen säännölliseksi työajaksi, lomarahan puolittaminen sekä lisä- ja ylityökorvausten pienentäminen. Ammattiliitto piti työnantajien vaatimuksia täysin kohtuuttomina. Neuvottelujen jatkamisesta ei ole kerrottu. Työmarkkinakierroksen ensimmäisestä lakonuhasta ilmoitti viime viikolla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU. Postin postinjakelussa, käsittelyssä ja kuljetuksessa alkaa 11. marraskuuta kahden viikon lakko, jos neuvotteluissa ei sitä ennen päästä sopuun. Lakko vaikeuttaisi postinkulkua koko maassa, ja painettujen lähetysten viiveet voisivat olla jopa viikkoja. Myös pakettitoimituksiin voi tulla useampien päivien viiveitä. Työnantaja tavoittelee Postissa nykyisten työehtosopimusmääräysten korvaamista monilta osin yksityisen jakelualan työehtosopimuksen määräyksillä. Syynä on kiristyvä kilpailu ja kirjepostin väheneminen. Posti haluaisi jakaa kirjeitä ja aikakauslehtiä myös sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä kuten sen kilpailijat tekevät. Neuvotteluja postilakon välttämiseksi käytiin maanantaina valtakunnansovittelijan luona. Työntekijäpuolen mukaan edistymistä ei tapahtunut, koska työnantaja pitää kiinni palkkojen ja työehtojen heikennysesityksistä. Työnantajaa edustava Palta ja Posti ovat luvanneet, etteivät nykyiset henkilökohtaiset palkat laske tulevalla sopimuskaudella ja että myös ilta- ja yötyölisät säilyvät nykytasolla. PAU ei ole hyväksynyt siirtymäaikaratkaisuja, koska palkalla pitäisi pystyä elämään myös kahden vuoden jälkeen. Järjestön mukaan uudet työntekijät, määräaikaiset ja vuokratyöntekijät tippuisivat heti pienemmille palkoille. Postin mahdolliselle lakolle on luvassa tukitoimia. Valmiudestaan niihin ovat ilmoittaneet Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ja Ilmailualan Unioni IAU. Lisäksi kuljetusliitot ovat varoittaneet, että lakon rikkominen vuokratyöntekijöillä johtaisi työtaisteluihin. Työehtosopimuksia päättyy kuun vaihteessa myös muun muassa tietotekniikan palvelualalla, ict-alalla, autoalan kaupoissa ja korjaamoissa sekä farmaseuttisella alalla. Viime kierroksella Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton pääavauksena sopima palkankorotuslinja piti hyvin. Käytännössä kaikki toimialat tekivät perässä vastaavan tasoiset sopimukset, jotka toivat kahden vuoden aikana yhteensä noin 3,2 prosentin palkankorotukset. Nyt hoitoalan järjestöt ovat ilmoittaneet tavoittelevansa ensi keväänä 1,8 prosenttiyksikköä parempaa korotusta, kuin mihin vientialat päätyvät. Kunta-alan sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun. Kiistaa aiheuttavista kiky-tunneista eli vuosityöajan pidennyksestä 24 tunnilla sovittiin kolme vuotta sitten kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Väljästi kirjatun sopimuksen jatkoa on tulkittu eri tavoin työnantaja- ja työntekijäleireissä. Työnantajien mukaan kiky-tunnit oli tarkoitettu pysyviksi, työntekijäpuolen mukaan määräaikaisiksi.