Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Joni Rinne auttaa, kun nuoren urheilusuoritus alkaa kärsiä jännittämisestä: ”Tarkoitukseni on auttaa urheilijaa saavuttamaan paras suorituksensa juuri oikealla hetkellä”

Joni Rinne , 46, on rauhallinen mies. Lähes täysi-ikäisen pojan isä katsoo silmiin ja kuuntelee tarkasti, mitä hänen keskustelukumppanillaan on sydämellä. Ne ovat hyviä ominaisuuksia kaikille, mutta erityisesti hänen työssään, jossa tuntosarvien pitää olla herkkänä. Lasten ja nuorten psyykkiseen valmentamiseen erikoistuneen Rinteen täytyy olla kiinnostunut siitä, mitä hänen vastaanotolleen tulevalla nuorella on sydämellä – osata kuunnella ja olla itsekin äänessä. Rinteen tyypillinen asiakas on teini-ikäinen, yläkoulua käyvä nuori urheilija, joka pohtii, millä tavalla pääsisi irti jännittämisestä ja saisi lisää itseluottamusta. Psyykkisen valmentajan tehtävä on hakea konkreettisia keinoja itseluottamuksen vahvistamiseen ja jännityksen poistamiseen. – Se ei voi mennä niin, että sanon vain hei, luota itseesi! Ihmiset ovat erilaisia ja kaikilla on omat vahvuutensa ja haasteensa. Jokaiseen psyykkisen valmennuksen teemaan löytyy vino pino harjoituksia, Rinne sanoo. Samalla hän korostaa, ettei ole olemassa hokkuspokkus-temppuja, jotka toimivat kaikille. Toiset hyötyvät psyykkisestä valmennuksesta nopeasti, toiset eivät huomaa muutamankaan tapaamisen jälkeen suurta vaikutusta suorituksissaan. Työn tulos näkyy Yhden esimerkin onnistumisesta Rinne kaivaa muodostelmaluistelun puolelta. Hän kävi työharjoittelujaksollaan Porin Muodostelmaluistelijoiden Team Explosionin kanssa läpi psyykkisen valmennuksen teemat ja haastatteli jokaisen tytön erikseen. Luistelijat saivat valita teeman, mistä kokivat olevan heille eniten hyötyä. Pinnalle ylimmäksi nousi itseluottamus, jota Rinne alkoi työstää joukkueen ja valmennuksen kanssa. Työn tulos näkyi konkreettisesti, kun joukkue teki kauden parhaat pisteensä työharjoittelun päätyttyä. – Tarkoitukseni on auttaa yksittäistä urheilijaa saavuttamaan paras suorituksensa juuri oikealla hetkellä. Isommassa kuvassa haluan lisätä yleisesti tietämystä psyykkisestä valmennuksesta ja sen mahdollisuuksista, Rinne avaa ajatusmaailmaansa. Kiekkomies Rinne on ennen kaikkea kiekkomies. Hän on mukana Ässien U18 SM-joukkueen valmennuksessa ja lähtee ensi viikolla vetämään Vierumäelle psyykkisen valmennuksen koulutusta Suomen Jääkiekkoliitolle. Muodostelmaluistelijoiden lisäksi Rinne toteutti samanlaisen työharjoittelun Porin Paini-Miesten kanssa, eikä hän edelleenkään ole lokeroitunut vain yhden lajin mieheksi. Kaksikymmentä vuotta erityisopettajana ovat antaneet perspektiiviä nuorten ajatusmaailmaan. – Puuhastelin psyykkistä valmennusta Ässien maalivahtien kanssa jo vuonna 2016. Olin taustani puitteissa oppinut tunnistamaan, mitä nuorilla liikkuu päässä. Hoksasin nopeasti, että etenkin maalivahtien kohdalla päänupin kasassa pysyminen on ensiarvoisen tärkeää. Heidän roolinsa on niin raaka, että keskittymisen herpaantuminen näkyy välittömästi valotaululla. Maalivahtivalmentajalle maalivahdit olivat luontaisesti helppo ensimmäinen kohde. Sitä he ovat edelleen, vaikka asiakaskunta on laajentunut muihinkin lajeihin. Sittemmin oppia on kertynyt käytännön ja omien kirjojen lisäksi koulun penkiltä. Rinne kävi pääasiassa etänä Helsinkiin koulua, josta hän valmistui keväällä psyykkisen valmennuksen asiantuntijaksi. – Nuorten luottamus pitää ansaita. Sen jälkeen he alkavat itse tuottaa tarinaa siitä, missä kokevat kaipaavansa apua. Mitä enemmän psyykkinen valmentaja on mukana joukkueen arjessa, sitä paremmin projekti onnistuu. Matalalla kynnyksellä puheille Aloite psyykkisen valmentajan pakeille tulee joko nuorelta, hänen vanhemmiltaan tai valmentajalta. Itseluottamus on isoin yksittäinen teema, joka pyörii kaikkien huulilla. Jännitys linkittyy samaan aiheeseen. – Lihaksia on helppo kehittää menemällä punttisalille, jossa tiedät tasan tarkkaan, mitä teet, että lihakset kasvavat. Psyykkinen valmennus on samalla tavalla pitkäjänteistä juttua, mitä pitää ja onneksi voi harjoitella, Rinne tietää. – On tärkeää, että nuorille on olemassa joku kanava, kenen kanssa voi puhua. Heidän on usein äärimmäisen hankalaa puhua omista tunteistaan. Kynnys puhua valmentajille voi olla korkea. Samoin tietyistä asioista puhuminen omille vanhemmille. Rinne muistaa itsekin pelivuosiltaan, että jännitys saattoi kasvaa suhteettoman kovaksi hänen pelatessaan jalkapalloa Noormarkun Koiton paidassa. Toisaalta jännittäminen kertoo vain siitä, että tuntosarvet ovat pystyssä H-hetkeä varten ja kipsi sulaa usein pelin alkaessa. – Se voi olla todella pieni klikki, jonka nuori kokee isoksi möykyksi. Suosittelen, että nuoren tai hänen lähipiirinsä kannattaa reagoida nopeasti ja kysäistä apua häpeilemättä. Mitä nopeammin ongelmiin pystyy reagoimaan, sitä parempi. Silloin minä olen tehnyt työni hyvin, kun minua ei tarvita mihinkään.