Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Moni koki koronan tuoman pakkopysähtymisen tarpeellisena, samaan aikaan yksinäiset tunsivat itsensä aiempaakin näkymättömämmiksi – Matalan kynnyksen ammattiapua mielenterveysongelmiin on tarjottava nyt

Koronapandemian jyllätessä määrättiin entistä enemmän sairauslomia mielenterveyssyiden vuoksi (SK 14.4.2020). Lisääntynyt henkinen oireilu näkyi myös Mieli ry:n keskusteluapua tarjoavassa kriisipuhelimessa, johon soitettiin tänä keväänä ennätyksellisen paljon. Kriisipuhelimeen tuli tammi-huhtikuun aikana yli 80 000 soittoyritystä, mikä on noin 45 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. (SK 2.7.2020) Lue lisää: Huoli koronan mielenterveysvaikutusten korjaamisesta kasvaa Ilman maailmanlaajuista pandemiaakin moni ajautuu alati pahenevan toivottomuuden syövereihin. Kierre alkaa usein yhdestä vastoinkäymisestä: työ- tai opiskelupaikka lähtee alta, side ainoaan tosiystävään katkeaa tai vanhemmat eroavat. Jos perusturvallisuus kohtaa vaikeassa elämäntilanteessa uuden iskun, syntyy helposti lumipalloefekti, jonka seurauksena vaikeudet kasaantuvat ja mielenterveys järkkyy. Poikkeuksellinen tilanne ja sosiaalisten kontaktien välttely koettelivat koronakeväänä myös perusterveitä ihmisiä. Suurin osa heistä löysi kuitenkin selviytymiskeinoja. Harrastuksia jatkettiin etänä ja kavereiden kanssa perustettiin videopuhelurinkejä. Kotitoimistolle siirtyneet työt taas mahdollistivat lisäminuutteja uneen, iltasatujen lukemiseen tai ruuanlaittoon. Moni koki pakollisen pysähtymisen tarpeellisena. Terveydenhuollossa työskentelevätkin saivat todennäköisesti väsymyksen ja stressin keskellä voimaa siitä, että he tiesivät tekevänsä korvaamatonta työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Samaan aikaan liian suuri joukko jo ennestään yksinäisiä ihmisiä tunsi itsensä vielä aiempaakin näkymättömämmiksi. Monet heistä seurasivat puristava tunne rinnassaan muiden etäjuhlia ja kaappiensiivousprojekteja sosiaalisesta mediasta. Meemit sohvatyynyihin hautautuneista ihmisistä eivät naurattaneet heitä. Neljän seinän sisällä istuva vanhus yritti ehkä viihdyttää itseään käsitöillä ja ulkoilulla. Oikeasti hän saattoi toivoa päivä toisensa jälkeen, että puhelin pirahtaisi soimaan ja joku haluaisi puhua juuri hänen kanssaan. Muutama sana voi kääntää itsemurha-ajatuksia hautovan takaisin elämän tielle. Jos kollega tai kaveri avautuu synkistä ajatuksista, ei ole kyseenalaistamisen tai neuvojen aika. Sen sijaan voi kuunnella ja olla läsnä. Sama toimii myös lohduttoman junaradan varrella harhailevan kanssa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin satsata matalan kynnyksen ammattiapuun. Sen aika on nyt.