Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

”Harjavallan verisen tytön” tapauksen yksityiskohdat voivat jäädä vuosikymmeniksi pimentoon – yllättävä syy löytyy EU-direktiivistä

Harjavallassa murhan yrityksestä ja toisen henkirikoksen suunnittelusta epäillyn tekohetkellä 16-vuotiaan tytön syytteitä olisi normaalissa marssijärjestyksessä määrä käsitellä helmikuun alkupuolella Satakunnan käräjäoikeudessa. Näin tuskin tapahtuu. Asiassa syytteen nostamisen määräpäiväksi asetettiin 27. tammikuuta. Koska epäilty on vangittu, hänen asiansa käsittely tulee järjestää kahden viikon kuluttua asian vireille tulosta, eli syytteiden nostamisesta. Asian kiirehtimistarvetta korostaa se, että henkirikoksen yrityksestä epäilty on alaikäinen. Asian syyttäjänä toimiva aluesyyttäjä Tapio Viitanen on ilmoittanut aikovansa toimittaa syyteharkinnan määräajassa. Miten on siis mahdollista, että erittäin tuntuvat rikosnimikkeet sisältävän rikoskokonaisuuden käsittely ei onnistuisi määräajassa? Kyse on käräjäoikeuden vangitsemismääräyksen yhteydessä tekemästä päätöksestä. Alaikäinen murhan yrityksestä epäilty tyttö määrättiin 25. lokakuuta 2019 mielentilatutkimukseen. Päätöksestä erittäin harvinaisen tekee se, että mielentilatutkimukseen määrätään usein vasta rikosoikeudenkäynnin pääkäsittelyn päätteeksi. Harjavallan murhan yrityksestä epäilty määrättiin tutkimukseen jo poliisin esitutkintavaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alaikäinen epäilty on vangittu, vaan ei vankilassa. Satakunnan Kansan tietojen mukaan epäilty on edelleen mielentilatutkimuksessa. On hyvin todennäköistä, että mielentilatutkimusta ei keskeytetä rikosoikeudenkäynnin pääkäsittelyn vuoksi. Melko epätodennäköistä on myös se, että mielentilatutkimus valmistuisi ennen lakisääteisen käsittelyajan määräaikaa. Mielentilatutkimuksista vastaava terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo verkkosivuillaan, että mielentilatutkimus saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Mielentilatutkimukset ovat salaisia asiakirjoja, joten niiden kestoon on vaikea ottaa kantaa. Se on kuitenkin selvää, että tutkimusaineisto ei ainakaan kovin usein päädy tuomioistuinten käyttöön kahdessa kuukaudessa tutkimusmääräyksen antamisesta. Esimerkiksi Itäpuiston murhasta tuomittu mies määrättiin mielentilatutkimukseen kesäkuussa 2019. Hänet tuomittiin murhasta elinkautiseen vasta joulukuussa, kun hänet oli mielentilatutkimuksen perusteella todettu syyntakeiseksi, eli ymmärtäneen tekonsa. Päätös määrätä rikoksesta epäilty mielentilatutkimukseen etupainotteisesti ei toki ole aivan ainutlaatuinen. Mielentilatutkimuksia on tehty Suomessa myös esitutkinnan aikana. Näin tehtiin esimerkiksi Arabianrannan joulumurhan epäillylle. Mies määrättiin esitutkinnan aikana mielentilatutkimukseen tammikuussa 2019, mutta varsinainen tuomio julistettiin vasta heinäkuussa 2019. Mies todettiin syyntakeettomaksi. Mielentilatutkimus on tuomioistuimen määräämä tutkimus, jossa otetaan kantaa rikoksesta epäillyn syyntakeisuuteen rikoksen tekohetkellä. Tutkimuksessa selvitetään, ymmärsikö rikoksesta epäilty tekonsa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko epäilty hoidon tarpeessa.Pääosa tutkimuksista suoritetaan joko Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa tai Vanhan Vaasan sairaalassa. Harjavallan tapauksen poikkeuksellista luonnetta korostaa rikoksesta epäillyn nuori ikä. Suomessa alle 18-vuotiaat tekevät suhteellisen vähän vakavia rikoksia. Nuorten tekemät yleisimmät rikokset ovat omaisuusrikoksia, erityisesti näpistyksiä tai vahingontekoja. On hyvin harvinaista, että alaikäistä epäillään henkirikoksesta tai sen yrityksestä – puhumattakaan murhasta, joka on rikoslain painavin rikosnimike. Poliisi tutkii Harjavallassa viime vuoden lokakuussa 52-vuotiaaseen naiseen teräasein kohdistettua hyökkäystä murhan yrityksenä nimenomaan tekoa edeltäneen suunnittelun ja vakaan harkinnan vuoksi. Esitutkinnan linjaus ja tieto toisestakin tapposuunnitelmasta antaa hyytävän kuvan Harjavallan tapahtumista. Epäillyn ikä saattaa aiheuttaa aikanaan myös sen, että Harjavallan hyytävän rikoskokonaisuuden taustat eivät koskaan paljastu. Satakunnan Kansan tietojen mukaan poliisi salasi koko esitutkinta-aineiston – se ei toki tulisi julkiseksi muutenkaan, ennen syytteiden lukua. Suomessa lakia muutettiin vuonna 2019 siten, että se suojelee alaikäistä rikoksesta epäiltyä EU-direktiivin edellyttämin tavoin. Alaikäistä rikoksesta epäiltyä suojellaan siten, että hänen yksityisyytensä suojaamiseksi asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa yleisön läsnä olematta. Toisenlaisenkin päätöksen käräjäoikeus voi tehdä. Tällöin oikeussalin ovet pysyisivät auki, koska erittäin tärkeä yleinen etu vaatisi julkista käsittelyä.