Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pelkkä tofun syöminen ei riitä ilmastoelvytykseen – Timo Harakka esitteli kahden kärjen tulevaisuusohjelman, joka painottuu nopeisiin junayhteyksiin ja arjen digitalisoitumiseen

Kestävää kasvua ei edistetä tofua syömällä – tai ainakaan pelkästään sillä. Suuret muutokset tapahtuvat uudistamalla teollisuutta, liikennettä ja digitaalisuutta. Tuota maata oli liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) ydinviesti hänen esitellessään ministeriönsä ilmastoelvytyshankkeita ja arkidigi-visioita torstaiaamun tiedotustilaisuudessa. Tulevaisuusohjelmaksi ja ilmastoelvytykseksi kutsutun kokonaisuuden kaksi kärkeä ovat Harakan mukaan massiivinen raideliikennepaketti sekä maailman tehokkain digi-infra. – Ne luovat pohjan kestävälle liikenteelle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle, ministeri painotti. Kysyntää ympäristöteknologialle Hankkeita ovat vauhdittaneet sekä koronakevään kokemukset että EU-huippukokouksessa löydetty sopu 750 miljardin euron elpymisvälineestä. – Vihdoin meillä on kunnon kannustimet eurooppalaiselle ilmastoelvytykselle, Timo Harakka kehui. Erinomaiseksi ministeri kehui myös viime viikolla uutisoitua 37,5 miljoonan euron suunnittelurahoitusta, jonka Turun tunnin juna on saamassa EU:lta. Lisäksi luvassa on unionin erillisrahoitusta Espoon kaupunkiradan suunnitteluun. – Toivon tämän olevan vasta alkua. Seuraavaksi vuorossa on Suomi-radan suunnittelurahoitusta. Toisena aihekokonaisuutena Harakka nosti tässä yhteydessä esille suomalaisen ympäristöteknologiateollisuuden näkymät. – Koko markkina-alueemme investoi nyt. Se tietää kysyntää meidän ympäristöteknologiallemme Euroopassa. Radat kalliimpia kuin hävittäjät? Raideliikennekokonaisuutta Timo Harakka luonnehti historiallisen suureksi. Se koostuu Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen kulkevasta Suomi-radasta sekä Turun tunnin junasta. Edellisen kokonaishinta-arvio on runsaan 5 miljardin euron luokkaa ja jälkimmäisen noin 2,8 miljardia euroa. Jos mukaan lasketaan vielä keskusteluasteella olevat idän suunnan raideratkaisut, kokonaiskustannus ylittää summan, jonka Suomi suunnittelee käyttävänsä hävittäjähankintaan. – Nopeat junayhteydet laajentavat työssäkäyntialueita ja helpottavat kaupunkikeskustojen rakentamispaineita, oli yksi Harakan perusteista. Ministeri kuitenkin muistutti, että hankkeissa edetään suunnittelu edellä. Suunnittelun pitää osoittaa, että nopeisiin juniin investoiminen on kannattavaa ja viisasta. Työllisyysvaikutusten tiedetään olevan huomattavia jo nyt. Lisäksi Harakka totesi myös tiehankkeita olevan luvassa. Sama pätee kevyen liikenteen edistämiseen. Pelkästään pyöräliikenteen kehittämiseen on käytettävissä 42,9 miljoonaa euroa jo tänä vuonna. Työ ja vapaa-aika muuttumassa Ministeriön tulevaisuusohjelman toinen pääkärki liittyy digitalisaatioon. Timo Harakka totesi sen edistyneen tänä vuonna merkittävästi, kun etätyöt ja sähköisten palvelujen käyttö nousivat tyystin uudelle tasolle. – Perustaa sille, että se oli mahdollista, oli rakennettu pitkään. Mobiilidataa käytettiin paljon jo ennen. Siksi meillä menetettiin koronakriisin vuoksi vähemmän työpäiviä kuin kenties missään muualla. Sama pätee koulupäiviin. Jotta kehitys ei tyssää, liikenne- ja viestintäministeriö perusti keväällä digiloikkatyöryhmän. Sen tehtävänä on varmistaa, ettei loikka jää tilapäiseksi. Sen tulee olla kiinteä osa koronan jälkeistä jälleenrakentamista. Esimerkkeinä Harakka mainitsi muiden muassa datan liikkuvuuden keväisen 30 prosentin kasvun ja maantieliikenteen 40 prosentin laskun. Ruuan verkkokauppa lisääntyi puolestaan keväällä S-ryhmässä 300 prosenttia ja Keskossa peräti 800 prosenttia, missä pitää toki muistaa alhainen lähtötaso. – Luvut voivat kuitenkin ennakoida muutoksia ihmisten vapaa-ajankäytössä, Harakka arveli. – Jotain kertoo sekin, että pyöräkauppa kasvoi Suomessa touko-kesäkuussa 72 prosenttia.