Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Yhteislaulusta tuli koronakevään suuri someilmiö, eikä se yllätä kuorolaulua tutkinutta Eeva Siljamäkeä: ”Lauluun liittyy muutakin kuin musiikki”

Kuoro- ja yhteislaulu ovat tänä keväänä yhtäkkiä entistäkin suositumpia, vaikka yhteisiin harjoituksiin ei ole voinut kokoontua koronarajoitusten takia. Poikkeusaikana Facebookiin on ilmestynyt erilaisia kuorolauluesityksiä, joihin laulajat osallistuvat kotoaan etäyhteyden välityksellä. Suurin ja tunnetuin lienee Virtuaalikuoro, joka toteutti keväällä yli 1 000 laulajan voimin muun muassa Finlandian . On jotenkin nurinkurista, että taidemuodosta, joka yleensä vaatii fyysistä läheisyyttä ja "yhteistä hengittämistä", on tullut suosittu etäilmaisumuoto. Myös erilaiset laulutempaukset kuten Suvivirren laulaminen toukokuun viimeisenä viikonloppuna tai isoisän ja lapsenlapsen yhteiset koronalaulut ovat keränneet huomiota sosiaalisessa mediassa. Kuorolaiset siirtyivät rupattelemaan sosiaalisessa mediassa Laulaja ja musiikkikasvatuksen tutkija Eeva Siljamäki ei ylläty virtuaalikuorojen noususta, vaikka etälaulu poikkeaakin tavanomaisesta kuoroharrastuksesta. Sosiaalinen puoli on kuorolaulussa vähintään yhtä tärkeää kuin musiikki, ja sitä täyttämään erilaiset sosiaalisen median ilmiöt ovat omiaan. – Kun toisia ei voi tavata fyysisesti kuoroharrastuksissa, kokemusten jakaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, hän sanoo. Esimerkiksi Virtuaalikuoron Facebook-sivuilla on tuhansia jäseniä. Keskusteluketjuissa laulajat kommentoivat teoksen harjoittelemista ja saattavat esimerkiksi analysoida omaa lauluaan tai kertoa, mikä oli vaikeaa ja mikä helppoa. Oma laulusuoritus saattaa virtuaalikuorossa jännittää ja joskus vähän yllättääkin. Normaalistihan laulajan tulee kuorossa sopeuttaa oma äänensä muiden laulajien äänimassaan. Virtuaalikuorossa taas jokainen joutuu laulamaan stemmansa videolle yksin, ilman toisten tukea. Osallistujat lähettävät äänitteensä kuoron vastuuhenkilölle, joka kokoaa sitten tallenteista esityksen. Entä jos vain leikkisit äänellä? Eeva Siljamäki on muusikko, pedagogi ja tutkija. Väitöstutkimuksessaan hän tutkii ja kehittää muun muassa vapaata improvisaatiota kuorolaulussa. Tutkimusryhmissä on laulajia, joilla on hyvin sekalainen laulutausta: osa on taiteen ammattilaisia tai kokeneita musiikin harrastajia, osa täysin aloittelijoita. Yhdessä tutkimusryhmässä osallistujat olivat yliopisto-opiskelijoita, jotka jännittivät sosiaalisissa tilanteissa. – Kun päähuomio oli toisten tukemisessa ja yhteisöllisyydessä, laulajat pystyivät tuottamaan yhdessä musiikkia erilaisista musiikillisista taustoistaan huolimatta, hän kertoo. Siljamäen mielestä yleinen käsitys hyvästä lauluäänestä on rajoittunut. Hän kirjoittaa blogissaan, että laulaminen on paljon muutakin kuin kaunista tai kantavaa ääntä. Se on myös narinaa, maiskutusta, naksuttelua, pärinää ja jokellusta. – Äänellä kannattaisi leikitellä ja ääntä voisi käyttää itseilmaisun välineenä myös perinteisen "lauluäänen" lisäksi. Äänen sävelpuhtaus ei saisi olla ainoa kriteeri, hän sanoo. Laulukokeiden kammo ei ole kadonnut mihinkään Miksi toisten kuullen laulaminen voi tuntua jännittävältä ja hävettävältä? Ainakin vanhempi sukupolvi on tottunut vastaamaan, että koulun laulukoe vei laulamisesta ilon. Kokeita järjestetään vieläkin. Ainakin Siljamäen oma neljäsluokkalainen koululainen joutui osallistumaan laulukokeeseen ja jännitti sitä kovasti. Jos Siljamäki saisi valita, laulukokeita ei olisi. Hänen mielestään musiikin numeroa ei voi määritellä laulun sävelpuhtauden perusteella. Lapsen pitäisi ainakin itse voida valita, mitä laulaa ja millä tavalla laulaa. – Huomio pitäisi olla lapsen kehittymisessä. Yhdessä musisointia voisi tukea vaikka siten, että koe tehdään ryhmässä, hän ehdottaa. Laulamisen rima voi nousta korkeaksi myös siksi, että kuuntelemme nykyään huipputekniikalla viimeisteltyjä lauluesityksiä äänitteiltä. Voi myös olla, että oma ääni ei vastaa niitä ihanteita, joita kulloiseenkin musiikkityyliin liittyy. Poplaulaja Beyoncé on aivan huippu omassa lajissaan, mutta jos hänet pantaisiin laulamaan oopperaa, se ei ehkä kuulostaisi oopperalta perinteisessä mielessä. – Hän on harjaantunut käyttämään äänielimistöään rytmimusiikin, mutta ei ehkä oopperan ihanteiden mukaan, Siljamäki summaa. Kertauksen vuoksi: kaikilla ihmisillä on jotakuinkin samanlainen äänielimistö, jolla ääntä tuotetaan. Erot eri lauluäänteen ja -tyylien välillä tulevat siitä, millä tavalla pyrimme muokkaamaan ääntä kehomme avulla. Klassisessa laulussa ihanteena on usein voimakas, kiinteä ja kantava ääni. Pop-laulussa voidaan käyttää ääntä vahvistava mikrofonia, jolloin ohuempi ja hiljaisempikin ääni käy. Joissakin kansanlaulun lajeissa taas tavoitteena voi olla suora, lähes karkea ääni. Laulu välittää suuria tunteita myös digitaalisesti Palataan vielä siihen, miksi virtuaalikuorot, Lotan ja Papan koronalaulujen kaltaiset Facebook-esitykset ja erilaiset yhteislaulutempaukset ovat juuri nyt niin suosittuja. Eeva Siljamäki muistuttaa, että virtuaalisestikin laulaessasi voit liittää äänesi toisten ääneen. Laulussa on aina mukana vahva välittämisen ja jakamisen elementti. – Laulussa on yhdistävää voimaa. Musiikilla voi välittää isoja asioita ja suuria tunteita, kuten vaikkapa Viron laulavasta vallankumouksesta tiedämme, Siljamäki sanoo. Virtuaalikuoroissa ainoa puuttuva elementti on toistaiseksi se, että niissä ei voi laulaa reaaliaikaisesti yhtä aikaa toisten kanssa. Äänen viive on nykytekniikassa sen verran suuri, että rytmin eriaikaisuus tekee samanaikaisesta laulamisesta mahdotonta. Yhteislaulu onnistuu siten, että esilaulaja tai -laulajat ovat äänessä omalta koneeltaan ja muut osallistuvat lauluun mikrofonit suljettuina. Siljamäki kiittelee, että kuoronjohtajat ja muut musiikin ammattilaiset ovat poikkeusolojen pakottamina tehneet ison työn luodessaan virtuaalikuoroesityksiä ja -harjoituksia. Hän toivookin, että edes osa nyt koetelluista keinoista jäisi hyödynnettäviksi vielä sitten, kun koronarajoitukset on purettu. Etälaulutunnit avautuvat kaikelle kansalle Kesäkuun alussa kaikelle kansalle avautuu mahdollisuus osallistua Sibelius-Akatemian laulutunneille virtuaalisesti. Tapahtuma on osa Taideyliopiston Feel Helsinki -festivaalia, jossa esitellään oppilaitoksen monipuolista tarjontaa Kaikille avoimet kuoroharjoitukset ohjaa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden Haloa-ensemble. Yhtyeen jäsen Antti Saari on tehnyt neliäänisen sovituksen Kaija Koon kappaleesta Pelkkää voittoo . Tunnille osallistutaan Zoom-yhteyden kautta, ja siellä opetellaan laulun stemmat ja lauletaan lopuksi kappale yhdessä. – Poikkeuskevään virtuaalikuoroista jää taatusti jälki myös normaaliin kuorotoimintaan, Saari sanoo. Hän on muiden kuoroihmisten tavoin joutunut lyhyessä ajassa opettelemaan esimerkiksi äänitystekniikkaa ja äänenkäsittelyä. Samalla on kirkastunut, mitä videopuheluiden avulla voidaan tehdä ja miten optimoidaan yhteinen harjoitusaika. – On tullut entistä selvemmäksi, miksi lähikontakti on välttämätön ja mitä kuorolaiset taas voivat harjoitella yksin kotona, hän sanoo. Kuorolaulutunnin lisäksi Sibelius-Akatemia tarjoaa huippuopettajien johdolla tunnit klassisesta laulusta, poplaulusta ja kansanlaulusta. Tunnit tallennetaan, ja niihin voi palata kertaamaan ja harjoittelemaan lisää. Harjoitellut kappaleet esitetään virtuaalisessa yhteislaulukonsertissa 12. kesäkuuta. – Osallistujat saavat tästä sitä paljon kaivattua yhteisöllisyyttä, jota yhdessä laulamisessa aina on, Saari sanoo. Sibelius-Akatemian Feel Helsinki -festivaalin laulutunnit laajenevat tänä vuonna valtakunnallisiksi verkon kautta. Sisukkaiden laulu -nimiseen tapahtumaan kuuluu neljä kaikille avointa laulutuntia sekä yhteislaulukonsertti. Osoite ja osallistumisohjeet feelhelsinki.info. Sirkka Parviainen opettaa klassista laulua 2.6. Opeteltava kappale On suuri sun rantas autius. Haloa ensemble vetää virtuaalisen kuoroharjoituksen 4.6. Opeteltava kappale Kaija Koon Pelkkää voittoo. Aija Puurtinen opettaa rytmimusiikkia 8.6. Tunnilla harjoitellaan Punomo -yhtyeen Anna aikaa. Annakaisa Liedes johdattaa kalevalaiseen lauluun 9.6. Kaikki tunnit ovat kello 18. Vaikka lauletaan yhdessä, oma mikrofoni täytyy pitää kiinni. Laulettavaa ja kuunneltavaa verkossa Sisukkaiden laulu -yhteislaulukonsertti 12.6. kello 18. Jokainen laulaa laulut kotonaan, parvekkeelta, ikkunasta tai vaikka Instagramissa. feelhelsinki.info Lotan ja Papan koronalaulut: Facebook-sivu, jossa vanhoja tuttuja lauluja Lotta ja Jorma Saahkon laulamina sekä tarinoita isoisän elämän varrelta. virtuaalikuoro.fi: Sivustolla on kaksi suurta virtuaalikuoroteosta koronakeväältä sekä useiden suomalaisten kuorojen omia virtuaalikuoroesityksiä.