Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Uusi suomalainen superyhtye –Children of Bodom, Disco Ensemble ja Lapko -tähdet yhdistivät voimansa

Superyhtyeeksi kutsutaan bändiä, jonka jäsenet ovat tahoillaan menestyneet jo aiemmin muissa yhtyeissä tai sooloartisteina. Suomeen on nyt syntynyt todellinen superyhtye, sillä uuden Moon Shot -yhtyeen kaikki jäsenet ovat menestyneet Suomen lisäksi ulkomaillakin. Bändi on nimittäin syntynyt, kun neljä Disco Ensemblen, Children of Bodomin ja Lapkon muusikkoa yhdistivät voimansa. Kun Moon Shot -yhtye istuu pöydän ääreen haastatteluun, suurin ihmetys on basisti Henkka Seppälä , joka vasta kuukausi sitten oli päättämässä Children of Bodomin vanhan kokoonpanon taivalta loppuunmyydyssä Helsingin jäähallissa. Nyt hän on mukana antamassa uuden yhtyeensä ensimmäistä haastattelua. Vaikuttaa siltä, että asiat ovat tapahtuneet todella nopeasti. Mielikuva on kuitenkin täysin väärä. Moon Shotin tarinan ensitahdit lyötiin jo joulukuussa 2017, kun Disco Ensemblen kitaristi Jussi Ylikoski ja rumpali Mikko Hakila istuivat alas Turun keikan jälkeen. Ulvilassa vuonna 1996 perustettu Disco Ensemble oli päättänyt lopettaa toimintansa ja shokkiuutinen oli päätetty julkistaa faneille muutaman viikon päästä. Mutta siinä istuessaan Ylikoski ja Hakila eivät halunneet miettiä lopettamista vaan sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. – Puhuimme Mikon kanssa, että olisi siistiä perustaa uusi bändi, Ylikoski muistelee hetkeä, joka nyt lasketaan Moon Shotin lähtölaukaukseksi. Talvella 2018 Ylikoski haki uuden yhtyeen musiikillista suuntaa ja kirjoitti ensimmäisiä demoja. Hakila ja Ylikoski eivät olleet pyrkimässä uudeksi Matiksi ja Tepoksi, vaan duo haluttiin laajentaa täydeksi yhtyeeksi. – Päällimmäisenä oli se kysymys, kuka olisi meille passeli laulaja, Ylikoski kertoo. Ei ole luultavasti järin suuri yllätys, että Ylikosken mieleen tuli harjavaltalaisen Lapko-yhtyeen laulaja Ville Malja . Disco Ensemblen tapaan vuonna 1996 perustettu Lapko oli keikkaillut vuosien aikana discojen kanssa, satakuntalaisbändeillä oli ollut yhteistä fanipohjaa ja muusikot olivat jo valmiiksi ystävystyneet. – Syksyllä 2018 soitin Villelle ja esittelin idean. Ville innostui kuviosta niin, että se ensimmäinen puhelu kesti kaksi tuntia, kun pyöritimme kaikki venttiilit auki. Malja muistaa yhä hetken, kun Ylikoski avasi hänelle dropbox-kansion, mihin oli koottu kaikki jo tehdyt demot. – Pääsin tutkimaan sitä, ja se oli kuin runsauden sarvi. Mietin vain, että mitä kamaa tämä oikein on, ja tuli tunne, että tämä pitää tehdä. Asiat alkoivat edetä todella nopeasti, ja Malja alkoi kirjoittaa lyriikoita. – Tuli demoa sulta (Ylikoski) ja laulua nopeasti sulta (Malja), luomistyötä seurannut Hakila muistelee tuota syksyä. Malja kertoo asettaneensa riman todella korkealle. – Mitä paremmat pohjat oli tehty, niin sitä enemmän halusin olla varma, etten ainakaan vokaalien osalta kuse juttua. Kolmikko teki kappaleita yhä täysin salassa. Bändillä ei ollut nimeä, eikä se ollut edes valmis yhtye, sillä vielä loppukeväällä 2019 yhtye oli ilman basistia. – Tiesimme, että neljäs heppu tarvitaan basson varteen. Halusimme löytää tyypin, joka sopii kuvioon ja jolla on tarpeeksi kilsoja alla, Ylikoski muistelee. Kolmikko ei silloin tiennyt, että juuri noihin aikoihin Children of Bodomin sisällä oli tehty päätös, että bändi lopettaa vuoden 2020 lopussa. Asiasta kuuli myös Seppälän kitarateknikko, jonka töihin Bodomin lopettaminen luonnollisesti vaikuttaisi. Sattumalta sama teknikko tuntee myös Maljan ja kuuli myöhemmin, että tällä on uusi projekti, josta puuttuu yksin jäsen. – Pari viikkoa sen jälkeen, kun lopettamisesta tuli meidän leirissä virallista, tuli teknikko kertomaan, että on syntymässä tällainen uusi bändi, missä tarvitaan basistia. Olin jo ajatellut, etten tule Bodomin jälkeen enää soittamaan, koska en pystynyt keksimään mitään, mikä olisi sen jälkeen enää inspiroivaa. Teknikko välitti eteenpäin tiedon Seppälän mahdollisesta kiinnostuksesta. – Ville soitti ja hetken kuluttua sainkin jo dropbox-linkin, ja pääsin kuuntelemaan materiaalia. Seppälä mietti asiaa, ja niin kuin monesti elämän suurissa päätöksissä, tälläkin kertaa puolison tuki saattoi olla se päätöksen viimeinen niitti. – Kotoa tuli se viimeinen työntö, että päätin hypätä mukaan, Seppälä myöntää nauraen. Lapkon ja Disco Ensemblen musiikit ovat olleet lähellä toisiaan, mutta Bodom-muusikko tuossa joukossa kuulostaa hieman erikoiselta – Minä olen diggaillut Lapkoa. Tiedän myös Discon uran ja olen joitakin heidän yksittäisiä biisejään diggaillut erittäin paljonkin. Minua myös viehätti tässä se, että pääsen tekemään jotain täysin erilaista musiikkia kuin mitä olen tehnyt koko elämäni. Malja vahvistaa Seppälän Lapko-fanituksen. – Muistan, kun istuimme Jussin talon pihakeinussa, puhuimme kolmestaan Henkasta ja mietimme, voisiko hän ylipäätään olla tästä projektista ja tämän tyyppisestä musiikista kiinnostunut. Muistin silloin, että kyllä se jätkä on käynyt Lapkon keikoillakin, Malja kertoo. – Kyllä. Tulin Kuopioon katsomaan Lapkoa, Seppälä vahvistaa. Ylikoski ja Hakila olivat innoissaan, kun alkoi näyttää siltä, että yhden kansainvälisesti menestyneimmän suomalaisyhtyeen basisti oli liittymässä heidän bändiinsä. – Ei kansainvälisen tason rokkitähtiä tässä maassa niin hirveästi ole. Oli hienoa, että tuollainen tyyppi oli vapaana. En ole koskaan uskonut, että asiat vain tapahtuu ja tähdet ovat oikeassa asiassa, mutta tähän mennessä kaikki on vain mennyt niin, Malja kuvailee. – Ensimmäinen ajatus oli, että wau, voiko tämä toimia. Ja kun tutustuimme, alkoi kaikki tuntua koko ajan järkevämmältä, Ylikoski kertoo. Seppälä ymmärtää joidenkin ihmetyksen. – Ne, jotka tuntee minut, tajuaa, että voin sopia tähän. Ne, ketkä miettivät minua vain Bodomin basistina, ajattelevat varmaan helpommin, että ”ei”. Ainahan minä olen kaikenlaista musiikkia digannut. Puhdas hevari en ole ollut ysiluokan jälkeen. Vaikka Seppälä oli innoissaan uudesta yhtyeestä, niin Bodomin tielle se ei saanut tulla. – Minulle oli tärkeää, että päätös Bodomin lopettamisesta oli jo tehty ennen kuin edes mietin mitään muuta. Ja fiilis oli muutenkin se, että loppuun asti mennään täysin Bodomin ehdoilla. – Kerroin myös heti Villen puhelun jälkeen muille jäbille, että minulle olisi tarjolla tällainen mahdollisuus. Olinkin ollut Bodomista ainoa, kenellä ei ollut mitään toista projektia. Koska Bodomin piti lopettaa vasta 2020 lopulla, oli muun Moon Shot -kolmikon hyväksyttävä ajatus, että Seppälä on sinne asti sidottu toisaalle, ja heidän yhtyeensä joutuu odottamaan pitkään kulisseissa. – Bodomin aikataulu tavallaan helpotti meidän tekemistä, koska yhtäkkiä meillä oli todella paljon aikaa. Ei ainakaan tullut paniikin tunnetta, että pitää mennä äkkiä studioon ja saada levy äkkiä ulos. Saimme tehdä rauhassa matskua ja varmistua, että se on hyvää, Hakila kertoo. – Pitkään mietimme myös, milloin voimme edes tuoda tämän projektimme ihmisten tietoisuuteen, Ylikoski sanoo. Asiat saivat yllättävän käänteen. Bodom-leirissä sukset menivät syksyllä sillä tavalla ristiin, että bändi päättikin perua kaikki vuodelle 2020 suunnitellut keikkansa ja lopettaa jo joulukuussa - vuoden suunniteltua aiemmin. Se mahdollisti Moon Shotillekin esiin astumisen jo nyt, vaikka bändillä ei vielä ole edes levytyssopimusta. Sitä haetaan alusta lähtien ulkomailla, sillä yhtyeen tavoitteet ovat kansainvälisillä markkinoilla. – Meillä on saksalainen manageri, jonka kautta asioita hoidetaan, Seppälä kertoo. – Hän alkaa nyt shoppailemaan levy-yhtiöiden suuntaan. Mieleistä sopimusta haetaan koko ajan. Jos asiat etenevät ja järkeviä yhteistyökumppaneita löytyy, niin voimme saada musiikkia nopeastikin ulos, Malja ja Ylikoski kertovat. Faneja varmasti kiinnostaa tietää, miltä Moon Shot kuulostaa. Edes yhtye itse ei osaa täysin yksimielisesti musiikkiaan määritellä. – On aika kuumottavaa alkaa etupainotteisesti kuvaamaan musiikkiamme. Antaa muiden määritellä. Rokkia se on, eli kitaraa, rumpuja ja bassoa, sekä vähän muita mausteita. Villen laulusaundi on aika tunnistettava. Kappaleet ovat melodisia ja minun maailmassani ne ovat vielä aika isoja melodioita, Ylikoski miettii ja arvelee, että kappaleiden pohjissa on paljon vaikutteita hänen vanhasta yhtyeestään. – Minä kuulin vain yhdessä biisissämme Disco Ensembleä, Seppälä kuittaa. – Discoa ja Lapkoa kuunnelleet ehkä löytävät sen tunteen, että ihan kuin nuo kaksi olisivat tehneet musiikkia yhdessä, Hakila miettii. – Samankaltaisuutta tai ei, niin ainakin se on etenpäin rynnivää isohkoa rokkia..., Malja aloittaa. – ...jossa on melodisuus isossa roolissa, Seppälä lopettaa lauseen. Nelikon into ainakin on käsin kosketeltava. Uuden luomisen lisäksi varsinkin Seppälällä on edessä musiikillisesti hyppy tuntemattomaan. – Tämä on todella jännittävää. Siitä olen jo päässyt vähän yli, että musiikki on erilaista. Mutta kun koko ikänsä on soittanut plektralla, niin sormilla soittaminen on uusi juttu. Se on tuonut sairaan siistin lisän omaan instrumenttiini, mikä on todella mahtavaa 25 vuoden soittamisen jälkeen, Seppälä kertoo. – Kun myönnät itsellesi sen, että nyt menet takaisin aloittelijaksi, niin elämä aukeaa ihan uudella tavalla. Nelikko on myös yhtä mieltä siitä, että on vain hyvä, että heillä on jo vuosien kokemus vanhoista yhtyeistään, kiertueista ja ulkomaan markkinoista. – Kun on aloittanut bändin aikanaan ja käynyt koko sen matkan kertaalleen, osa varmaan nyt lähteä vielä paremmin liikkeelle ja välttää tietyt sudenkuopat, Seppälä kertoo. – Kun on kilsoja alla, on oppinut sen, että tärkeintä on pitää itsensä koko ajan inspiroituneena. Tästä prosessista täytyy myös aidosti digata. Jos kaikilla meillä on nuo kaksi asiaa povarissa, niin sillä pääsee jo pitkälle, Ylikoski jatkaa. Viimeinen kysymys on se, milloin yhtyeen musiikkia pääsee kuulemaan tai bändin näkemään lavalla? – Kuumottaisi päästä soittamaan jo nyt. Mutta silti pitää asennoitua niin, ettei ole kiire ja muistaa se meidän alkuperäinen aikataulumme. Voi vaikka käydä niin, että löytyy iso yhteistyötaho, joka ilmoittaa, että heidän julkaisukalenterissaan on tilaa vasta vuonna 2021, Malja miettii. – Nimenomaan näillä kilsoilla on opittu, että pitää olla malttia, Seppälä jatkaa. – Olemme me löyhästi spekuloineet, voisiko ensimmäinen keikka olla jo ensi kesänä. Sen pitäisi tietenkin sopia kaikkiin suunnitelmiin ja julkaisuaikatauluihin, Ylikoski ja Hakila jättävät ovat auki nopeammallekin etenemiselle.