Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pakottaako pandemia kunnat liitoksiin?

KANKAANPÄÄ Kuntataloudelle viime kuukaudet ovat olleet puistattavia. Koronan vuoksi talouden laskelmat ovat heittäneet kuperkeikkaa, ja yhä useampi kunta on joutunut ahtaalle. Loppulaskun suuruus ei ole vasta kuin arvailujen tasolla, mutta jo kertyneitä tai tulevia alijäämiä ei kateta pikkurahalla tai vähäisillä säästöillä. Kuntien talousongelmat lankeavat lopulta veronmaksajien kontolle. Hallintotieteiden tohtori ja kuntatalouskonsultti Eero Laesterä kertoo selvitelleensä Perlaconin erityisasiantuntijan Tuomas Hanhelan kanssa suuruusluokkaa, joka poikkeusoloista vaikeuksista aiheutuu. – Laskeskelimme, että koronan aiheuttama verohitti lähitulevaisuudelle saattaa olla kahden–kolmen veroprosenttiyksikön luokkaa, Laesterä täräyttää. – Jos ajatellaan pelastavaa elementtiä, niin sote-uudistus voisi toteutuessaan helpottaa vähän varsinkin pieniä kuntia – jos siis sote vuonna 2023 toteutuu. Mutta kuinka paljon? Se riippuu siitä, kuinka syvälle kunnat nyt vajoavat, Laesterä puntaroi. Valtiovarainministeriön määräämänä selvitysmiehenä Laesterä saatteli juuri valmiiksi Honkajoen kunnan ja Kankaanpään kaupungin liitoksen. Seuraava liitosselvitys on jo tiedossa. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) on nimittänyt Laesterän Kyyjärven kuntajakoselvityksen tekijäksi. Mukana on viisi kuntaa kolmesta maakunnasta: Keski-Suomessa sijaitsevat Kyyjärvi, Karstula ja Saarijärvi sekä Keski-Pohjanmaan Perho ja Etelä-Pohjanmaan Alajärvi. Noin kolmen ja puolen miljoonan euron porkkanarahaa odottelevat Kankaanpää ja Honkajoki ovat olleet liikkeellä oikeaan aikaan. Laesterä on miettinyt, ajatuvatko kunnat jatkossa entistä enemmän toistensa syliin. – Jos ajatellaan domino-vaikutusta, eli sitä, tuleeko liitoksia lisää, niin totta kai se on mahdollista. Kuntatalous oli ihan poskellaan jo ennen koronaa, eikä siellä (Satakunnan) seudulla ollut kauhean monta taloudellisesti tervettä kuntaa ennenkään, jos otetaan mukaan ihan isoimmatkin kaupungit, Laesterä varoittaa. Poikkeusaika ei voi olla näkymättä muuallakaan Satakunnassa. Arviointimenettelyyn joutuminen eli kansankielellä kriisikunnaksi ajatuminen on lähitulevaisuudessa entistä todennäköisempää yhä useammille kunnille. – Kun koronan vaikutuksia mietitään arviointimenettelyn näkökulmasta, niin arviointimenettelyyn on painumassa enemmän kuntia myös Satakunnasta. Ja tässä on sellainen juttu, että voi tosiaan olla, että domino-nappulat rupeavat pyörimään. Muuttuvatko arvosteluasteikko tai kriisikunnan kriteerit pandemian vuoksi jotenkin? – En osaa sanoa. Valtiovarainministeriöstä ei ole tullut muuta tietoa kuin se, että korona yksistään ei saisi vaikuttaa siihen, että kunta joutuu arviointimenettelyyn. Toisaalta on aika vaikea erottaa koronan vaikutus muista talousvaikutuksista, Laesterä pohtii. Kokenut kuntatalouden konsultti on useasti nostanut esiin Pohjois-Satakunnan vaikeudet. Kriisikunnan leiman saanut Honkajoki ja talouden tervehdyttämisohjelman laatinut Kankaanpään kaupunki eivät ole ongelmineen yksin. Laesterä kirjoitti jo aiemmin kevättalvella 54-sivuisessa selvityksessään, että "selvitysalueen ja sitäkin laajemman alueen elinvoima on ehtymässä. Alueelta on vaikea koostaa elinvoimaista ja talouden rakenteiltaan vahvaa peruskuntaa". – Tosiasia on se, että alueen verotulot ovat alentuneet. Toimintakate heikkenee liian nopeasti. Se on jo nyt aiheuttanut siellä ahdingon. Syynä ovat nimenomaan ne väestön liikkeet, joihin kunnat eivät ole pystyneet reagoimaan riittävän nopeasti. Yhtälö on hankala, Laesterä sanoo suoraan. Mistä valoa sitten voisi pilkistää? Laesterä hymähtää ja miettii ennen kuin vastaa. –Kysymys on kieltämättä oikeutettu, hän sanoo. – Kun kuntien taloutta katsotaan, tilanne on tällä hetkellä sellainen, että yksin tai kaksin käsin luettavissa ovat ne kunnat, joilla on vielä vahva talous. Eikä voi välttämättä edes sanoa, että ”vahva talous”, mutta sillä lailla terve, että alijäämäkriteerit eivät rupea paukkumaan. Suuruuden ekonomia on käynyt selväksi. – Aika vähän tosiaan niitä taloudellisesti vahvoja kuntia tällä hetkellä on. Ja ne ovat sitten aika isoja kuntayksiköitä, joilla pää pysyy jollain tavalla vedenpinnan päällä, Laesterä sanoo. Molempien valtuustot hyväksyivät liitossopimuksen viikko sitten perjantaina. Jos kuntaliitos ei olisi saanut hyväksyntää valtuutetuilta, valtiovarainministeriö olisi joka tapauksessa ensi vuoden alkaessa liittänyt Honkajoen osaksi Kankaanpään kaupunkia. Laesterä pitää vapaaehtoisuuden varaan rakentuvaa liitosta parhaana ratkaisuna. – Liitoksen ja yhteen menemisen kannalta on hyvä, että molemmat olivat sitä mieltä. En ole yhtään yllättynyt, eikä siinä ole mitään pahaa, että Honkajoki teki sen äänestämällä. Tämä on myös politiikan teon paikka, totta kai, Laesterä sanoo. – Kaikilla on ollut ihan asiaperusteet. Argumentointi on ollut perusteltua, ei mitään kiukuttelua, Laesterä kehuu.