Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"Suomen vielä turha pelätä riitaisaa ja vaikeaa puheenjohtajuutta" – EU pitää ylimääräisen huippukokouksen, koska kärkiviroista ei päästy sopuun

EU-jäsenmaiden eripura torstain huippukokouksessa ei vielä merkitse vaikeaa puheenjohtajuuskautta Suomelle, sanoo Ulkopoliittisen insituutin johtaja Teija Tiilikainen . Brysselissä torstaina kokoontuneen Eurooppa-neuvoston oli määrä valita puheenjohtaja EU-komissioon sekä useita muita unionin huippuvirkoja. Kun kenenkään ehdokkaan taakse ei saatu enemmistöä, Eurooppa-neuvosto järjestää ylimääräisen huippukokouksen kesäkuun viimeisenä päivänä. Suomen puheenjohtajuus EU:ssa alkaa heti seuraavana päivän eli ensimmäinen heinäkuuta. – Kädenvääntö huippuviroista on enemmän tai vähemmän normaalia. Suomen on vielä turha pelätä riitaisaa ja vaikeaa puheenjohtajuutta torstain kokouksen perusteella, Tiilikainen toteaa. Tiilikainen muistuttaa, että EU-komission puheenjohtajan ja muiden virkojen nimitykset ovat aiemminkin aiheuttaneet kiistoja. – Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että nimityksissä on kysymys tärkeistä asemista, joihin liittyy vahvoja intressejä jäsenmaiden sekä poliittisten ryhmien taholta. Ykkösnimityksen eli komission puheenjohtajan valintaa vaikeuttaa se, että neuvoteltavana on samaan aikaan viisi huippuvirkaa. Se, kenet valitaan komission johtoon, vaikuttaa siihen, ketkä nostetaan muihin virkoihin. Kulisseissa haetaan kompromisseja jäsenmaiden ja parlamentin poliittisten ryhmien välillä. EU valitsee viisi korkeaa virkaa tulevalle 5-vuotiskaudelle Eurooppa-neuvosto kokoontuu uudestaan ensi viikon sunnuntaina, jolloin tavoitteena on saada nimitysruletti hoidettua. – Kukaan ehdokas ei saanut enemmistöä. Ensi viikolla jatkamme keskusteluja parlamentin kanssa, Eurooppa-neuvoston pian väistyvä puheenjohtaja Donald Tusk sanoi perjantaiaamun tiedotustilaisuudessa. Kiista kulminoitui EU:n johtovaltioiden, Ranskan ja Saksan välille. Saksan liittokansleri Angela Merkelin ehdokas komission johtoon oli Manfred Weber , mutta Ranskan presidentti Emmanuel Macron vastusti valintaa. – Minulla ei ole saksalaisen ehdokkaan valitsemista vastaan mitään periaatteellista, Macron sanoi tänään perjantaina uutistoimisto Reutersille. Macron sanoo, että hän olisi kannattanut esimerkiksi Merkeliä tehtävään, jos hän olisi ollut ehdokkaana. Komission puheenjohtajan lisäksi EU valitsee puheenjohtajan Eurooppa-neuvostoon eli jäsenmaiden korkeimpien poliittisten johtajien toimielimeen, joka päättää unionin suurista linjoista. Europarlamentille valitaan piakkoin puhemies, Euroopan keskuspankille pääjohtaja ja lisäksi nimitetään EU:n ulkoasioiden korkea edustaja – käytännössä EU:n ulkoministeri. Nimityksistä on käyty neuvotteluja jo keväällä, ja jäsenmaat haluavat päästä sopuun asiasta ennen Euroopan parlamentin täysistuntoa heinäkuun alussa. Virkoihin nousevat henkilöt aloittavat kautensa loppuvuoden aikana. Kärkiehdokasmenettelyn tulevaisuus on vaakalaudalla Ensi sunnuntain kokouksella on kauaskantoiset vaikutukset EU:n tuleviin virkanimityksiin. Komission puheenjohtajan valinta etenee niin, että Eurooppa-neuvosto tekee puheenjohtajasta ehdotuksen parlamentille, joka hyväksyy tai hylkää valinnan. Puheenjohtaja komissioon on ollut määrä valita niin sanotussa kärkiehdokasmenettelyssä, jossa europarlamentin suurimman ryhmän edustaja nousee komission puheenjohtajaksi. Europarlamentin suurimpana ryhmänä säilyneen maltillisen oikeiston EPP-ryhmän kärkiehdokkaaksi valittiin Helsingissä viime vuoden lopulla pidetyssä kokouksessa saksalainen Manfred Weber . Hänen kanssaan paikasta kisasi Alexander Stubb (kok.). Ennen torstain europarlamentin sosiaalidemokraattien ja liberaalien ryhmät kuitenkin ilmoittivat, etteivät ne tue Weberiä komission johtoon. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että komission puheenjohtajaksi voi yhä nousta Weber, joku toinen kärkiehdokkaista tai kärkiehdokkaiden ulkopuolinen henkilö. – Jos puheenjohtajaksi nostetaan joku kärkiehdokkaista, samalla sinetöidään kärkiehdokasmenettely, ja siitä voi olla jatkossa enää vaikea luopua, Tiilikainen uskoo. Tiilikainen huomauttaa, että kärkiehdokkaan ja komission puheenjohtajan valintaan on ehdotettu jopa suoria vaaleja. Valintamenettely voisi edetä vaalien suuntaan, jos tuleva puheenjohtaja valitaan kärkiehdokkaiden sisältä.