Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Kolumni: Olin sairaana, mutta se ei reissuamista hidastanut – hurmaannuin radiokuunnelmista niin, että kuuntelin monta tarinaa

Silmät kiinni, peitto leukaan asti ja pöytälampustakin valo pois, ja olen valmiina sukeltamaan tarinoiden maailmaan. Viime viikon kotona sairastelun paras asia oli, että löysin taas pienen tauon jälkeen Yle Areenan radiokuunnelmat. Vaikka olen innokas lukija, nyt oli sellainen olo, että haluan silmille lepoa. Tv-sarjojen ja elokuvien tuijottelukaan ei lepoa tarjoa. Kuuntelin sekä vanhoja että uusia kuunnelmia. Myönnetään, hurmaannuin niin kuunnelmista, että kuuntelin aika monta tarinaa. Jarkko Sipilän kirjaan perustuva 4-osainen dekkarisarja Kirottu Palosaari vei minut ruotsinkieliseen saaristoon, helsinkiläisen murharyhmän poliisin lapsuuden mökkimaisemiin. Turkka Mastomäen esittämän poliisin leppoisaksi suunniteltu perheviikonloppu muuttui, kun saarelta löytyy kaksi nuorta tapettuna. Radiolla on aivan omanlaisensa tenho verrattuna televisioon ja painettuun tekstiin. Äänimaailma on tehokas tunnelman luoja. Oven narahdus, lasin kilahdus ja kesäjuhlien iloinen puheensorina, olet mukana. Kun saarimurhat tulivat ratkaistuiksi, lähdin seuraamaan, minkälaista on arki, kun aikuinen ihminen ei osaa lukea ja kirjoittaa. Ruth Rendellin romaaniin perustuvassa, 1992 ensimmäisen kerran lähetetyssä Kova kuin kivi -kuunnelmassa taloudenhoitaja Eunice Parhman ei tiedä mitään häpeällisempää, kuin sen, että hänen kartanossaan asuvalle isäntäperheelle selviää, että hän ei osaa lukea. Kun ihminen tuntee itsensä nöyryytetyksi ja huonommaksi, seuraukset voivat olla karmeat. Elina Hirvosen Punainen myrsky -kirjan viime vuonna valmistunut dramatisointi vei minut diktaattorin Irakiin, jota katsotaan pikku pojan silmin. Pojan perhe kulkee pakolaisleirin kautta Valkeakoskelle Suomeen, jossa alkaa aivan uudenlainen elämä. Tarina perustuu kansanedustaja Hussein al-Taeen (sd.) perheen tarinaan. Suosittelen kaikille: tv-sarjojen tuijottelun lisäksi kannattaa antaa myös korvien aistia tarkkaan. Olisi ollut paljon keljumpaa sairastaa, jos en olisi päässyt käymään niin mökillä kuin Irakissa.