Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakunnan yrityksissä edelleen kova pelko henkilöstövähennyksistä – matkustusrajoitukset hiertävät teollisuudessa: ”Menetämme asiakkaita kilpailijoille, jotka pystyvät tekemään kauppaa”

Kauppakamarien yrityksille kuluvan viikon keskiviikkona tekemän korona-kyselyn vastaukset ovat varsin karua luettavaa. Satakunnan ja Rauman kauppakamarien alueella kyselyyn vastanneet yritykset ovat jo nyt vähentäneet henkilöstöään irtisanomisin tai lomautuksin. Raumalla vähennyksiä on tehnyt lähes puolet vastanneista yrityksistä ja Satakunnan Kauppakamarin alueellakin jo reilusti yli 40 prosenttia. Helpotusta ei ole luvassa, sillä yli 40 prosenttia yrityksistä arvioi vähennysten jatkuvan seuraavien kahden kuukauden aikana. Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtajan Minna Noren mukaan henkilöstöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset selittynevät osin palvelualojen ongelmilla. – Tosin myös teollisuuden näkymä syksyä kohti on sumea. Kyselyn perusteella kolmella neljästä maakunnan yrityksestä korona on vaikuttanut liikevaihtoon negatiivisesti. Yritykset ovat myös pessimistisiä tulevaisuuteensa. Heikko kehitys jatkuu, eikä käännettä parempaan ole näkyvissä. Yli joka kymmenes yritys näkee edessä olevan jopa konkurssiriski. Maakunnan yrityksistä suuri osa haluaa hallitukselta toimia etenkin paikallisen sopimisen lisäämiseen, verojen alentamiseen ja kustannustuen kehittämiseen. Lisäksi toivotaan panostuksia liikenneväyliin. Vientiyritysten vaikeuksia lisäävät suurimpana ongelmana matkustamiseen liittyvät rajoitukset. Minna Noren arvion mukaan vientiyritysten ongelmat ovat lisääntyneet loppukesästä. – Meillä vientiasiakirjoja tehtiin kesällä vielä jopa viime vuotta enemmän, mutta nyt elokuussa ihan selvästi hiljenee. Isommatkin toimijat ovat tehneet vanhoja jo olemassa olleita tilauksia, mutta sen jälkeen vienti on hiljentynyt. Tyypillinen satakuntalaisten vientiyritysten ongelma on ollut se, että niiden asiakkaat eivät ole tehneet investointipäätöksiä. Tyyppiesimerkiksi voisi ottaa ulvilalaisen automaatioalan yritys Cimcorpin, joka ilmoitti aloittavansa koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, jotka koskevat 375 henkilöä. Noren mukaan osa Satakunnan yrityksistä voi joutua turvautumaan myös lyhytaikaisiin lomautuksiin, vaikka näkymät olisivat muuten hyvät. Tämä johtuu osin matkustusrajoituksista ja karanteeneista, jotka aiheuttavat häiriöitä toimitusketjuihin. Kaikki yritykset eivät ole kärsineet koronasta samalla tavoin. Jotkut saavat jo hyvin uusia tilauksia, joillakin tilauksia tulee vain noin puolet normaalimääristä. Useat yritykset ovat valmistaneet tuotteita varastoon odottaen markkinoiden paranemista, mutta pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tästä ei ole. – Suomen vientiteollisuuden ongelmat konkretisoituvat meilläkin, vaikka voittajiakin löytyy yhä. Rauman Kauppakamarin alueella ongelmat ovat pitkälti samoja. Matkustamisrajoitukset ja lentojen vähyys vaikeuttavat myyntityötä ja operointeja, vaikka asioita onkin opittu hoitamaan etäyhteyksin. Alueen yritysten toiveiden mukaan oleskelulupia pitäisi saada pidennettyä, jotta ulkomailta tulevien työntekijöiden ei tarvitsisi käydä kotimaassaan ja palata karanteenin kautta. Kuten muualla maakunnassa, Raumankin alueella asiakkaiden investointipäätösten jumiutuminen on ongelmana. – Eletään päätöksentekotyhjiössä. Investointipäätöksiä ei uskalleta tehdä, toteaa Rauman kaupakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa .​​​​​​​ Rauman alueen haasteena on Kaipolan paperitehtaan sulkeminen, joka vaikuttaa Rauman sataman vientiin ja samalla koko logistiseen ketjuun. Toisaalta Metsä Groupin sahahanke etenee ja kymmeniä operaattoreita rekrytoidaan syksyn aikana. Metsäteollisuuden muutokset tuovat paineita myös Satakunnan liikenneväylien parantamiseen, sillä puun hankinta-alueet muuttuvat. Sahapuolella viennin haasteita on paikannut kotimainen kysyntä, tosin syksy näyttää epävarmalta. Sellu tekee kauppansa, vaikka markkinahinnat ovat aiempaa alempana. Haasteena ovat myös autoteollisuuden epävarmuustekijät. Piispan mukaan Uuteenkaupunkiin saatu uuden mallin valmistus luo uskoa tulevaan. Maakunnassa hyviä näkymiä on elintarviketeollisuudella. Esimerkiksi Apetitilla on positiivinen tuloskäänne ja myös HKScanilla suunta ylöspäin. Konkreettisesti korona-aika on heijastunut myös kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Päivittäistavarakauppa ja rautakauppa ovat kasvaneet. Rauman alueella telakkatoimiala on edelleen vireä. – RMC:n laivanrakennushankkeet etenevät aikataulussa, vaikka toki Meyerin tilanne heijastelee myös tänne verkostoon. Australialaisen TT-Line Companyn kaupan peruuntuminen tietysti harmittaa, Piispa kertoo. Kaiken kaikkiaan Piispa näkee korona-ajan jakavan vahvasti yrityskuntaa. – On voittajia ja niitä, joilla kovia vaikeuksia. Hieman toivoa tulevaan tuovat vientiyritysten toiveikkaammat odotukset ensi vuodelle. Etäyhteydet eivät toimi sopimusneuvotteluissa – ”Kaupankäynnissä on merkityksellistä, että kohdataan kasvotusten” Kuparituotteita valmistavalla Aurubiksella pelätään, että tärkeät vuosisopimukset jäävät matkustusrajoitteiden vuoksi tekemättä. Satakunnan kauppakamarien selvityksessä vientiyritysten suurena ongelmana mainittiin matkustusrajoitukset. Ne iskevät kovaa myös kuparituotteita valmistavaan porilaiseen Aurubikseen. Toimitusjohtaja Hannu Heiskanen kertoo, että syyskuun tilanne näyttää vielä kohtalaiselta, mutta sen jälkeen näkyvyys on erittäin heikko. Yritys neuvottelee asiakasyritysten kanssa joka syksy uudelleen vuosisopimuksista. Jos neuvottelupöytiin ei syksyllä päästä, sopimukset voivat jäädä syntymättä. – Samaan aikaan esimerkiksi meidän saksalaisilla pääkilpailijoillamme ei ole lainkaan matkustusrajoituksia. Jos emme nyt pääse asiakkaiden luo, meillä on ensi vuonna vähemmän asiakkaita. Menetämme asiakkaita niille kilpailijoille, jotka pystyvät tekemään kauppaa. Aurubiksen tärkeimpiä vientimaita ovat Saksa, Ranska, Yhdysvallat, Italia, Espanja ja Ruotsi. Yrityksellä on vanhojen asiakkaiden lisäksi myös kasvava joukko uusia asiakkaita, joiden kanssa haluttaisiin olla aktiivisia. Vaikka digitaalisaatio on lisännyt etäyhteyksien käyttöä, kauppaneuvotteluissa ne eivät Heiskasen mukaan toimi. Jos sopimuksia halutaan tehdä, asiakkaita pitää päästä tapaamaan kasvotusten. – Kaupankäynnissä on todella merkityksellistä, että kohdataan kasvotusten, hän toteaa. ”Emme tarvitse valtiolta tukea, vaan mahdollisuuden tehdä kauppaa.” Aurubiksen asiakkaat ovat pääosin tehtaita, jotka valmistavat kuparituotteista erilaisia osia tai metallitukkureita, jotka palvelevat näitä tehtaita. Heiskasen mukaan asiakasyrityksiltä on tullut tilauksia viimeisen kolmen kuukauden ajan hyvin heikosti. Matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet haasteita myös laitteiden huoltotöissä, joihin tarvitaan ruotsalaisia ja saksalaisia asiantuntijoita. – Joitain ylläpidollisia investointeja on jouduttu lykkäämään, hän kertoo. Aurubiksella työskentelee tällä hetkellä 250 työntekijää. Heitä on nyt noin 15 vähemmän kuin viime vuonna. Irtisanomisia ei Heiskasen mukaan ole vielä tehty, vaan työntekijöiden määrää on vähennetty luonnollisten poistumien kautta esimerkiksi niin, ettei määräaikaisia työsuhteita ole jatkettu. Heiskanen kertoo, että elokuun loppuun asti yrityksessä oli käytössä nelipäiväinen työviikko. Syyskuussa siirryttiin toistaiseksi takaisin viisipäiväiseen työviikkoon, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Heiskanen muistuttaa, että koronakriisin aikana isoille teollisuusyrityksille ei ole jaettu valtion tukea, eikä niin hänen mukaansa tarvitse edes tehdä. – Emme tarvitse valtiolta tukea, vaan mahdollisuuden tehdä kauppaa. Nyt olisi tärkeintä, että yhteiskunta mahdollistaisi meille liiketoiminnan tekemisen.