Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satasairaalassa on 12 tehohoitopaikkaa ja Suomessa yhteensä yli 400 – katso lista kaikista maan tehohoitopaikoista

Suomessa on satoja tehohoito- ja tehovalvontapaikkoja. Toistaiseksi monen koronatartunnan saaneen vointia on kuvattu Suomessa hyväksi. Vakavia oireita saavien ihmisten hoidossa tehohoito voi kuitenkin olla tarpeen. Esimerkiksi Pohjois-Italiassa on taisteltu tehohoitopaikkojen riittävyyden kanssa. Maanantaina 16. maaliskuuta yhden henkilön kerrottiin joutuneen koronatartunnan takia tehohoitoon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Koronavirus (COVID-19) voi aiheuttaa pienellä osalla potilaista äkillisen hengitysvajausoireyhtymän, jossa keuhkoihin kertyy tulehduksen takia tulehdussoluja ja nestettä. Tällöin keuhkojen kyky hoitaa tehtäväänsä heikkenee, ja henkilö voi tarvita tehohoitoa. Tehohoidossa hengitystä ja verenkiertoa tuetaan hengityslaitteella sekä verenkierron tukihoidoilla. Husin tehohoitopaikoista keskimäärin 70-75 prosenttia on käytössä jatkuvasti, kerrotaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa . – Äkillisen hengitysvajauksen vuoksi tehohoitoon otetut voivat hengityslaitehoidon lisäksi tyypillisesti saada muiden elinhäiriöiden tukihoitoa, nestehoitoa, sedaatiota, kipulääkitystä, fysioterapiaa, asentohoitoa, ravitsemusta, antimikrobihoitoja (myöhempiin bakteeritulehduksiin) ja verenkierron tukihoitoa muun muassa tarvittaessa verenpainetta kohottavaa lääkitystä. Toisinaan myös tarvittaessa verituotteita. Koronatapauksissa tulosyy tehohoidolle on yleensä vaikea hypokseeminen hengitysvajaus, kertoo Husin tehohoidon ylilääkäri, professori Ville Pettilä . ”Arvioita tarkennetaan parhaillaan” Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kommentoi tehohoito- ja tehovalvontapaikkojen määrää maanantaina. – Tehohoidon asiantuntijoiden tuottaman nopean selvityksen mukaan nykyinen raskas tehohoitokapasiteetti (hengityslaitehoito) on noin 300 potilaspaikkaa. Tehovalvontakapasiteetti on vähintään 150–200, ja muita valvontapaikkoja on arviolta saman verran. Arvioita tarkennetaan parhaillaan yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Kapasiteettia on mahdollista huomattavasti kasvattaa, mihin on jo aloitettu valmistelut muun muassa henkilöstön koulutuksella, Sillanaukee totesi ministeriön viestinnän sähköpostitse välittämässä vastauksessa. Yli 400 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa Suomen tehohoitoyhdistyksen listauksen mukaan Suomessa on yli 400 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa. Osa niistä on suunnattu lapsille ja osa on esimerkiksi sydänvalvonta ja dialyysipaikkoja. Lisäksi useissa sairaaloissa on aivoverenkiertohäiriöiden valvontapaikkoja, keuhkovalvontapaikkoja ja sisätautien valvontapaikkoja. Tehohoitopaikka ja tehovalvontapaikka ovat eri asioita. Niillä pystytään tarjoamaan eri tasoista hoitoa. Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajan, Tyksin teho-osaston vastuualuejohtajan, dosentti Mika Valtosen mukaan näitä molempia voidaan tarpeen tullen käyttää koronapotilaiden hoitamiseen. Sairaaloiden on mahdollista lisätä tehohoitopaikkoja erilaisilla järjestelyillä. Esimerkiksi heräämöjä voidaan muuttaa tehohoitokäyttöön. Hoitopaikkojen sijaan Valtonen on enemmän huolissaan henkilökunnan riittävyydestä. – Kyse on siitä, onko riittävästi henkilökuntaa, joka hallitsee tehovalvontaa vaativan potilaan hoidon. Tämä koskee niin lääkäreitä kuin hoitajia, Valtonen sanoo. Alla olevasta tehohoitoyhdistyksen listauksesta näet, missä sairaaloissa Suomen tehohoito- ja tehovalvontapaikat sijaitsevat. Potilaspaikkojen määrissä on voinut tapahtua muutoksia. Koska tiettyjen osastojen ja sairaaloiden kohdalla on ilmoitettu sekä tehohoito- että tehovalvontapaikat samassa luvussa, ei pelkkien tehohoitopaikkojen määrästä saa yksiselitteistä käsitystä. Valtonen kertoo, ettei hänellä ole varmaa tietoa siitä, mitä listauksen potilaspaikkamerkintöjen yhteydessä ilmoitetut lisämerkinnät tarkoittavat. Jokainen sairaala on itse ilmoittanut lukunsa. Esimerkiksi Raaseporin sairaalaan kohdalla on merkintä 4(5). – Minulla on arvaus, että normaalioloissa siellä on neljä paikkaa, mutta jos saadaan lisää henkilökuntaa, voidaan avata viides. Yleensä jos lukujen välissä on plussa, jälkimmäinen luku tarkoittaa tehovalvontapaikkoja tai muita erillisiä paikkoja, Valtonen kertoo. Listauksessa mainituilla sydänvalvontapaikoilla hoidetaan muun muassa kardiologisia ja kirurgisia sydänpotilaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa verenkierron ja hengityksen tarkkailua ja muuta vaativaa hoitoa. Tehohoitopaikkojen lisääminen mahdollista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoi perjantaina, että esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) on aikuisten teho-osastolla 24 tehohoitopaikkaa ja luku pystytään tarvittaessa suurin piirtein tuplaamaan. – Mutta se edellyttää erittäin voimakkaita erikoistoimenpiteitä, Pietilä sanoo. Esimerkiksi kiireettömiä leikkauksia jouduttaisiin siirtämään. Pietilä toteaa, että tehohoitopaikkojen määrä on asia, johon on vaikea antaa yhtä absoluuttista numeroa. – Tulkinta vaihtelee. Pietilän mukaan viranomaiset, kuten sosiaali- ja terveysministeriö, päivittävät jatkuvasti tietoja tehohoitopaikoista. Pietilä kertoo, että Tyksissä myös valvontatasoisia tehopaikkoja pystytään lisäämään. Tehohoitopaikka ja tehovalvontapaikka eroavat toisistaan. Pietilä kuvaa eroa autovertauksella. Hänen mukaansa tehovalvontapaikka on ikään kuin kaupunkimaasturi ja tehohoitopaikka oikea maastoajoneuvo. Karkeasti sanoen tehohoitopaikalla pystytään tukemaan potilaan kaikkia elintoimintoja, mutta tehovalvontapaikalla ei. Tehovalvontapaikalla kuitenkin pystytään antamaan hoitoa tietyissä rajoissa. – Pelkkä tehohoitopaikkojen määrä ei siis kerro ihan kaikkea, Pietilä sanoo.