Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – Käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen

Opetusministeri Li Andersson (vas.) ehdottaa, että kotihoidon sisarkorotus poistetaan yli 3-vuotiailta ja samalla alennetaan varhaiskasvatusmaksuja. Andersson nosti ajatuksen esiin Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei kotihoidon tukeen kosketa, eli mahdollisuus hoitaa lasta 3-vuotiaaksi asti kotihoidon tuella säilyisi. – Itse ajattelisin, että tämä ei koske varsinaista pihviä kotihoidon tuesta, vaan liittyisi nimenomaan yli 3-vuotiaisiin sisaruksiin. Nostin sen esiin, koska tästä ei ole sovittu mitään suuntaan tai toiseen, Andersson sanoo Lännen Medialle. Kotihoidon tuen sisarkorotuksista ei ole ollut Anderssonin mukaan puhetta hallituksessa, eikä hallitusohjelmassa ole vielä mitään linjausta varhaiskasvatusmaksuista. Asiasta ei ole keskusteltu vielä yksityiskohtaisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jonka hallinnonalaan kotihoidontuki kuuluu. – Nyt kun käsitellään keinoja lisätä työllisyyttä, pitäisi ottaa tämäkin vaihtoehto mukaan tarkasteluun. Ideani on, että yli 3-vuotiaiden sisarkorotuksen poisto pitäisi kytkeä siihen, että alennetaan varhaiskasvatusmaksuja. Maksujen alentamisella saadaan positiivisia työllisyysvaikutuksia, Andersson sanoo. – Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen lisäisi työllisyyttä, sillä se kannustaisi monia ihmisiä töihin, kun palkasta käteen jäävä osuus kasvaisi nykyisestä. Anderssonin mielestä varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta voitaisiin keskustella työllisyystoimien yhteydessä. – Sillä on vaikutuksia myös julkistalouteen. Luonnollinen paikka tälle keskustelulle voisi olla ensi kevään kehysriihessä. Säästöt alhaisempiin varhaiskasvatusmaksuihin Opetusministerin mukaan kotihoidontuen sisaruslisän kohdalla puhuttaisiin 16 miljoonan säästöistä. – Saman rahan ja vähän enemmänkin kannattaisi samassa yhteydessä käyttää varhaiskasvatusmaksuihin. Silloin saadaan paketti, jossa raha ohjataan takaisin toimenpiteisiin, jotka parantavat perheiden toimeentuloa, eli maksujen alentamisiin, Andersson sanoo. – Samalla saadaan positiivisia työllisyysvaikutuksia ja saadaan yli 3-vuotiaat osallistumaan nykyistä vahvemmin varhaiskasvatukseen. Anderssonin mukaan kotihoidontuen sisarkorotus on osasyy varhaiskasvatuksen matalalle osallistumisasteelle, kun taas sen poistaminen toisi lisää lapsia varhaiskasvatuksen piiriin. – Pidän varhaiskasvatuksen alhaista osallistumisastetta ongelmana koulutuksen ja oppimistulosten näkökulmasta. Olemme alle eurooppalaisen ja pohjoismaalaisen keskiarvon osallistumisessa, Andersson toteaa. Hänen korostaa, että osallistumisasteen nousuun tarvitaan muitakin toimenpiteitä. – Maksujen alentamisella voi olla vaikutusta. Vaikutusta on myös kuntien palvelunohjauksella ja sillä, että pienennämme nyt ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden osalta, eli parannamme laatua. Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan yhteistyönä tekemä tutkimus vuodelta 2018 kertoo, että kotihoidon tuen sisaruskorotuksen käyttö, eli siirtyminen suoraan kotihoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle, on yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Kotihoidon tukeen kuuluvat hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi kotikunta saattaa maksaa kuntalisää. Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheen nuorimmalle alle 3-vuotiaalle lapselle, jota hoidetaan kotona. Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon hoitorahaa, eli niin sanottua sisarkorotusta. Sisarkorotus on alle 3-vuotiaasta 101,29 euroa kuukaudessa ja yli 3-vuotiaasta alle kouluikäisestä 65,09 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitorahan lisäksi hoitolisä, johon vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta enintään 181,07 euroa kuukaudessa. Etuuden maksaminen päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta. Vuonna 2018 kotihoidon tukea sai noin 88 900 naista ja noin 6 900 miestä. Lähde: Kela, Tilastokeskus