Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Nidal, 18, suoritti Suomen peruskoulun yhdessä vuodessa - Opettaja: ”Hänellä on poikkeuksellinen kyky”

– Mä olen Nidal, hauska tavata, silmälasipäinen nuori mies esittelee itsensä Eiran aikuislukion edessä. Kohtelias nuorukainen on 18-vuotias Nidal Manla . Hän on Syyrian kurdi, joka joutui jättämään kotimaansa sodan takia vuonna 2014. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän valmistuu Suomessa peruskoulusta. Väliin on mahtunut monta vaarallista ja vaikeaa vaihetta. Matka on vienyt Turkin kautta muovilaivalla Välimeren yli Kreikkaan ja sieltä YK:n pakolaisjärjestön välityksellä kiintiöpakolaisena Suomeen 22. maaliskuuta vuonna 2017. Ensimmäinen sokki oli luminen maa, mutta se oli pientä sen rinnalla, mitä tuolloin 16-vuotias poika oli joutunut aiemmin kokemaan. Manlan koulunkäynti keskeytyi sodan takia kolmeksi vuodeksi. Paettuaan Turkkiin hän työskenteli siivoojana muovikuoritehtaalla. – Sain matalinta palkkaa siinä tehtaassa. Tein töitä 12 tuntia päivässä, Manla kertoo hämmästyttävän sujuvalla suomen kielellä. Kaksi vuotta sitten hän ei osannut sanaakaan suomen kieltä. Sen opiskelun hän aloitti vasta lokakuussa 2017. – Mielestäni en puhu täydellistä suomea, mutta sujuvaa kyllä, Manla arvioi itseään. Suuri unelma Manla oli oppinut englannin kielen ollessaan vuoden ajan Kreikassa. Aluksi ajatus suomen kielen oppimisesta tuntui haastavalta, sitä paitsi pelkällä englannillakin pärjäsi Suomessa melko hyvin. Manlalla on kuitenkin unelma, jonka vuoksi suomen opiskeleminen on tarpeellista. – Mä haluan näyttelijäksi, hän ilmoittaa. – Tiedän, että näyttelijänä pitäisi puhua tosi hyvin sitä kieltä, millä näyttelee. Halusin päästä harrastamaan teatteria mahdollisimman pian. Syksyllä 2017 Manla aloitti opinnot Hämeenlinnassa valmistavalla luokalla, jossa opiskeltiin suomen kieltä. Opintojen piti kestää puolentoista vuoden ajan, mutta Manla suoritti ne seitsemässä kuukaudessa. Se ei olisi onnistunut ilman ahkeraa omatoimista pänttäämistä ja tutustumista suomalaisiin. Manla kävi kielikerhoissa ja kahviloissa, jonne suomalaiset tulivat juttelemaan Suomeen tulleiden ulkomaalaisten kanssa. – Puhumalla oppii parhaiten, hän tietää ja neuvoo muita suomen kielen kanssa kamppailevia: – Lukekaa kirjoja ja kuunnelkaa musiikkia suomen kielellä. Ja harrastakaa jotain, mistä tykkäätte. Siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja voi saada uusia ystäviä. Puhumisen lisäksi Manla opiskeli suomea itsenäisesti lukemalla ja kirjoittamalla A4-vihkoon sellaisia suomalaisia sanoja, joita hän kuuli esimerkiksi koulussa, mutta joiden merkitystä hän ei tiennyt. Tällaisia vihkoja on kertynyt jo kuusi. – Kun menen kotiin, niin yritän kääntää niitä sanoja ja googlaan, mitä ne tarkoittavat. Se on kannattanut. Manla kertoo saaneensa peruskouluvuotenaan Eiran aikuislukiossa kaikista suomen kielen kursseista arvosanaksi täyden kympin. Hänen suomen kielen taitotasokseen on määritelty B2. Manlan suomen kielen opettaja Ulla Pajanen kertoo B2-taitotason tarkoittavan sitä, että henkilö selviytyy kaikentyyppisissä suomenkielisessä kommunikaatiotilanteissa. Hänen mukaansa taitotaso riittää erinomaisesti lukio-opintoihin peruskoulun jälkeen ja se olisi riittävä jopa joihinkin korkeakouluihin. – Nidalin kielitaidon kehittyminen on ollut vaikuttavaa, Pajanen toteaa. – Meiltä valmistuu joka vuosi aikuisten peruskoulusta noin 140 opiskelijaa. Niitä, joiden suomen kielen taito peruskoulun jälkeen on samalla tasolla kuin Nidalilla, on vain muutama tänä vuonna. Pajanen painottaa, että vaikka opiskelija olisi lahjakas, vaatii näin korkean kielitaitotason saavuttaminen näin lyhyessä ajassa paljon töitä. On myös tärkeää, että opiskelijalla on motivaatiota ja tavoitteita, joita kohti hän suuntaa. Eiran aikuislukion perusasteen ja maahanmuuttajaopetuksen apulaisrehtori Sari Liski kertoo, että juuri kielen oppiminen on iso haaste ulkomaalaisille opiskelijoille. – Kaikki pitää tehdä sillä vieraalla kielellä. Se pitää opetella aivan alusta ja hankkia vielä sellainen opiskelukieli eli sanasto, mitä opiskelussa tarvitaan. Se on erityyppistä kuin tavallinen kielenopiskelu, Liski sanoo. Peruskoulu pikana Jos Manlan suomen kielen omaksuminen on ollut vaikuttavaa, melko säväyttävisti hän suoritti myös täkäläisen peruskoulun, jonka hän aloitti Eiran aikuislukiossa viime syksynä. Manlalle kerrottiin, että koulu kestää vähintään kaksi vuotta. Hän kuitenkin valmistuu peruskoulusta jo tänä keväänä. Päättötodistuksen keskiarvo on 9,5. Sillä pitäisi ovien aueta miltei mihin tahansa lukioon. Oliko rankkaa käydä koulu näin nopeasti? – Mielestäni ei. Tykkään opiskelemisesta. Se oli kyllä vaativaa, ja pitäisi opiskella enemmän. Oli pitkiä koulupäiviä, mutta se ei haitannut. Manlan ei olisi ollut mikään pakko suorittaa koulua pikavauhtia. Hänellä oli kuitenkin siihen omat syynsä. – Olen sodan takia jäänyt pois koulusta kolmeksi vuodeksi. Kävin silloin töissä. Olen nähnyt paljon erilaisia juttuja. Tiedän, että koulutus on tie tulevaisuuteen. Se parantaa mun elämää, hän sanoo. Apulaisrehtori Liski kertoo, että maahanmuuttajaopetuksen opiskelijat yleisesti ottaen arvostavat opiskelumahdollisuutta hyvin paljon. – Halu päästä elämässä eteenpäin on voimakas, hän kuvaa. Peruskoulussa Manla on ollut erityisen tyytyväinen opettajiin ja koulun muuhunkin henkilökuntaan. Hän kehuu, miten koulussa on psykologi ja kuraattori, jotka auttavat mielellään, jos oppilailla on koulun ulkopuolisia huolia. Manla kävi koulua Syyriassa kahdeksan vuoden ajan. Peruskoulu Suomessa poikkeaa siitä hänen mukaansa paljon. Manla kertoo, ettei opettajien ammattitaito ole Syyriassa aina kovin korkea. Lisäksi opiskelu oli hänen mukaansa lähinnä ulkoa opettelua. – Kaikki pitäisi muistaa, kuten kirjassa on kirjoitettu. Ei voinut kirjoittaa omin sanoin. Kaikilla Eiran aikuislukiossa peruskoulua suorittavilla opiskelijoilla ei ole koulutaustaa lainkaan. Opinto-ohjaaja Johanna Luostari kertoo, että esimerkiksi suomen kielen oppivat yleensä parhaiten ne, jotka ovat käyneet kouluja kotimaassaan. On helpompaa oppia asioita suomeksi, jos on oppinut asiat jo aiemmin omalla äidinkielellään. Monien kohdalla koulunkäynti on aiemmin voinut erota merkittävästi suomalaisesta koulunkäynnistä. Apulaisrehtori Liski kertoo, että länsimainen koulujärjestelmä ja pedagogisen ajattelun erot ovat aika suuria verrattuna monien oppilaiden ja opiskelijoiden lähtömaihin. Valtaosa koulun opiskelijoista tulee juuri kriisialueilta, joissa koulujärjestelmä on käytännössä romahtanut. Nidalilla on poikkeuksellinen kyky erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja soveltaa sitä tietoa. – Täällä pitäisi pystyä eri tavalla soveltamaan ja käyttämään tietoa. Se on iso haaste meidän opiskelijoille. Nidal Manla on pystynyt voittamaan tämän haasteen. Liskin mukaan hän opintiellään poikkeuksellisen pitkällä. Myös suomen kielen opettaja Pajanen pitää häntä ”poikkeuksellisena”. – Nidalilla on poikkeuksellinen kyky erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja soveltaa sitä tietoa. Hän ymmärtää, mitkä asiat ovat tärkeitä oppimisen kannalta. Nidal osaa myös ottaa vastaan palautetta ja toimia sen mukaan. ”Liian myöhäistä” Eiran aikuislukion opinto-ohjaaja Johanna Luostari mainitsee, että moni ulkomaalaistaustainen opiskelija vertaa itseään samanikäisiin suomalaisiin. Vaikka esimerkiksi turvapaikanhakijana Suomeen tulleet ovat voineet tehdä kotimaassaan opintoja, he saattavat joutua aloittamaan koulunkäynnin täällä puhtaalta pöydältä – tosin aiempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, jotta opiskelijan ei tarvitse tehdä kaikkea alusta alkaen. – Heillä voi sen takia olla kova kiire. He haluavat eteenpäin, koska kokevat, että ikää on ja pitäisi olla jo tietyssä pisteessä, Luostari kertoo. Niinpä he voivat kokea, että täysi-ikäisyyden kynnyksellä tai jo täysi-ikäisenä ei pitäisi enää olla peruskoulussa, vaan jo pidemmällä. Ulkopuolisen korviin kuulostaa toki hienolta, että sodan takia koulun keskeyttämään joutunut nuori on nyt onnistunut suorittamaan peruskoulun loppuun ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Se on Manlallekin iso juttu, mutta: – Se on mun mielestä liian myöhäistä. Olen 18 vuotta, ja mun piti saada se suoritettua jo kauan sitten. Se on suuri asia, mutta tuntuu pieneltä. Yksin vieraassa maassa Kysyttäessä vuoden pituisen Suomen peruskoulun hankalinta puolta Manla on hetken hiljaa, kunnes hän antaa melko yllättävän vastauksen: – Ehkä yksin oleminen, hän sanoo. – Mulla ei ole paljon ystäviä tässä koulussa. Olen aika hiljaa, ja en ole niin sosiaalinen ihminen. Oppilaat vaihtelevat paljon eri tunneilla, joten uusien ystävien hankkiminen on ollut vaikeaa. – Yksin oleminen vieraassa maassa on hankalaa, varsinkin kun asun yksin, hän pohtii. Yksin oleminen vieraassa maassa on hankalaa Vapaa-aikansa Manla on käyttänyt pääasiassa opiskellen lukuun ottamatta keskiviikkoa, jolloin hänellä oli kolmen tunnin teatteritreenit Annantalon teatteriryhmä Jupiterissa. Matka kohti unelmaa on siis alkanut. Manlan ryhmä teki ensimmäiset esityksensä huhtikuussa. Näytelmän nimi oli Kahta vaille puolenyön . – Se oli ainoa asia, joka toi iloa ja rentoutusta tämän vuoden aikana. Harrastaessa unohdin kaiken. Ei ollut enää stressiä. Manla kokee kyllä sopeutuneensa suomalaisen yhteiskuntaan aika hyvin. Hän kuitenkin kaipaa saavansa seuraa samanikäisistä suomalaisista. Kenties niitä ystäviä löytyy lukiosta, jonne Manla aikoo jatkamaan opintojaan. Ensisijainen hakutoive on teatteriharrastajalle varsin luonnollinen valinta, Kallion lukio Helsingissä. – Nyt odotan vastausta. Se tulee 13. kesäkuuta. Tietysti nyt on myös ansaitun loman aika, ja sitä hän viettää rakkaiden harrastusten parissa. Kesäkuun alussa Manla lähtee Poikien Talon porukassa vaeltamaan Hossan kansallispuistoon. Myöhemmin hän aikoo käydä Kansallisteatterin pääsykokeissa. Suunnitteilla on myös purjehdusreissu Tanskaan Meriheimo-hankkeen kautta. Viime kesänä Manla oli saman Y-Säätiön ja Suomen Purjelaivasäätiön hallinnoiman hankkeen turvin purjehtimassa Turun saaristossa. Matkalla hän sekä oppi suomea että sai suomalaisia kavereita. Kaikki eivät ehkä tienneet, miten merkittävä ja jännittävä matka se hänelle olikaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta hurjan muovivenepakomatkan jälkeen, kun Manla kävi merellä. – Haluan päästä yli siitä pelosta, Manla sanoo ja katsoo päättäväisesti suoraan silmiin.