Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kokemäkeläiset luonnonmarjasadon havainnoijat keräävät tärkeää informaatiota - Puolukan satoennuste on Satakunnassa erityisen hyvä

Yli puolet suomalaisista poimii luonnonmarjoja tai sieniä vähintään kerran vuoden aikana, Luonnonvarakeskuksen eli Luken tiedotteessa kerrotaan. Taloudellisesti tärkeimpiä luonnonmarjoja ovat mustikka, puolukka ja suomuurain. Poiminnan merkitys suorana tulonlähteenä on pienempi kuin viime vuosituhannella, mutta sen virkistysarvoa ja marjojen ja sienten terveellisyyttä on vaikea yliarvioida. Marjasadot vaihtelevat vuosien ja alueiden välillä, minkä takia havaintoja sadoista ja niiden kypsymisestä tarvitaan joka vuosi eri puolilta Suomea – mitä enemmän ja kattavammin, sitä parempi. Luken ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkuu vuonna 2020. Havainnot tallennetaan avoimeen Marjahavainnot.fi – palveluun, johon kerättyjen tietojen perusteella tehdään satoennusteita. Havaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Sato lasketaan marjan kukinta- ja raakilevaiheessa ja kypsänä. Kokemäkeläiset Lyydia Herrala , 15, ja Juho Herrala , 13, tekevät marjahavaintoja ensimmäistä kesäänsä kotinsa viereisessä metsässä. Juho tarkkailee kuusikossa kasvavaa mustikkaa, jonka kukkien laskeminen aloitettiin ennen juhannusta. Raakilevaihe on jo ohi ja kohta Juho pääsee laskemaan kypsiä marjoja, jolloin satoennusteet varmistuvat. Pitkä kuiva jakso on verottanut mustikkasatoa, mutta merkityssä havaintoruudussa sinertää silti siellä täällä. – Havaintojen tekeminen on ollut helppoa, Juho kertoo. Männikössä kasvavasta puolukkasadosta sen sijaan näyttää tulevan runsas. Lyydia on laskenut vasta puolukan kukat, koska se kukkii myöhemmin kuin mustikka. Raakileitakin on näkyvissä, mutta ne ovat vielä hyvin pieniä ja vihreitä ja siksi vaikeita laskettavia. – Marjahavaintojen tekeminen on tärkeää, koska kaikilta Suomen alueilta on hyvä saada tietoa sadosta, Lyydia tietää. Satohavaintoja tekemällä saa omakohtaista tietoa marjasadon kehittymisestä alueellaan. Havainnoitsija tarvitsee vain metsän, mittanauhan, puisia keppejä havaintoruutujen merkitsemiseen sekä muistiinpanovälineet ja nettiyhteyden. Ohjeet havaintometsän perustamisesta sekä havaintojen teosta ja tallentamisesta löytyvät täältä. Yksittäisen havaintometsän sijainti on karkeistettu 25 km2 :n alueelle, joten salaisten marjapaikkojen paljastumisesta ei ole pelkoa. Mustikan kukinta on Marjahavainnot-palvelun mukaan tänä kesänä pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden tavanomaisella tasolla, mutta viime vuoteen verrattuna kukkia on huomattavasti enemmän. Myös puolukka ja suomuurain kukkivat keskimääräistä runsaammin, puolukka erityisesti Satakunnan ja Itä-Suomen alueella. Luonnonmarjojen kukinnan aikaiset sääolosuhteet ovat olleet hyönteispölytykselle otolliset. Mustikan pääkukinta alkoi toukokuun lopulla eteläisessä Suomessa. – Juhannukseen mennessä mustikan kukat oli laskettu kolmestasadasta koeruudusta. Keskimääräistä enemmän kukkia on havaittu muun muassa Varsinais-Suomen, itäisen Uudenmaan sekä Savon alueella, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta. Peltolan mukaan hyvä pölytystulos on, jos kukista pölyttyy raakileiksi vähintään kuusikymmentä prosenttia. – Pölytyksen laajempi onnistuminen selviää raakileiden laskennan yhteydessä. Silloin tarkentuvat myös satonäkymät. Pitkäkestoinen helle ja kuivuus voivat muuttaa tilannetta merkittävästi, Peltola toteaa.