Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Talousviisaiden ryhmän puheenjohtajan neuvo yritysten pelastamisessa: Ostakaa edes silloin tällöin take away -ruokaa tai vaikka suomalainen kiuas

– Ei voi tietää, millainen talouden shokki nyt on kyseessä. Onko se V:n U:n vai L:n muotoinen? Kaikki riippuu rajoitustoimien kestosta, sanoo työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Vihriälä johtaa työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön asettamaa talousviisaiden ryhmää. Hän ei ala avaamaan ryhmän toimeksiantoon kuuluvia talousneuvoja, jotka koskevat koronakriisin jälkeisen ajan säästöjä ja veronkorotuksia. Sen sijaan Vihriälällä on yksi neuvo juuri nyt: kotitaloudet voisivat jatkaa kulutustaan. – Jokainen voisi oman rahapussinsa mukaisesti jatkaa kuluttamista - tietysti koronarajoitusten puitteissa. Ne, joilla toimeentulo jatkuu ennallaan, ostakaa edes silloin tällöin take away -ruokaa ravintolasta tai vaikka suomalainen kiuas rautakaupasta. Se auttaa yrityksiä pysymään pinnalla, sanoo Vihriälä. Kotitalouksien kysyntä muodostaa noin puolet kokonaiskysynnästä. Kun se putosi ruokaostoksia lukuun ottamatta äkillisesti minimiin, ei ihme, että kotitalouksien kysynnän varassa olevat yritykset ovat konkurssin partaalla. Poikkeukselliseen shokkiin eivät vanhat lamaneuvot sellaisenaan sovi Vesa Vihriälän, professori Bengt Holmströmin, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkmanin ja professori Roope Uusitalon toimeksianto on vaativa: heidän pitäisi keksiä keinot, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. – Ei ole kysymys siitä, että yksi porukka ratkaisisi asian. Pikemminkin on kyse siitä, että vastuuministeriöiden virkamiehet ovat niin työllistettyjä, että on hyvä, kun joku muukin miettii kriisin jälkeisiä toimenpiteitä. Vihriälä, professori Seppo Honkapohja ja 11 muuta suomalaista ekonomistia julkaisivat viime vuonna Suomen kasvu -kirjan. Siinä yksi Vihriälän kirjoittamista luvuista on nimetty enteellisesti: Toipumisen anatomia ja lyhyen ajan kasvunäkymät. Vihriälä toteaa siinä, että "toipumisen ajurit ovat pitkälle peilikuvia taantuman syistä". Niistä neuvoista ei juuri nyt ole apua, kun talouden romahduksen syyt ovat poikkeukselliset. Kyse ei ole ajautumisesta finanssikriisin tapaiseen taantumaan syistä, joita Vihriälä analysoi. Nyt ollaan modernin talouden äkillisessä shokissa, jossa eri tekijöiden kerrannaisvaikutukset ovat monimutkaisia hahmottaa. Ekonomistien yleinen käsitys on vielä toistaiseksi, että talouskehitys elpyisi jo kolmannella vuosineljänneksellä. Eli se noudattelisi V:n muotoista käyrää. – Kasvu voi alkaa jo juhannussaunojen jälkeen, sanoi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju Lännen Median haastattelussa runsas viikko sitten. Tosin joidenkin ekonomistien usko on alkanut horjua, kun arviot kriisin rajoitustoimien kestosta ulottuvat toukokuun puolivälin tienoille saakka. – Nopea toipuminen on mahdollista. Se on positiivisin skenaario, mutta en lähde kuitenkaan puhaltamaan vaara ohi -signaalia. Rajoitustoimien purkamisen aikataulu ratkaisee, sanoo Vihriälä. Pitkittyminen vaatii rankemmat lääkkeet talouden oikaisemiseksi Jos kriisissä ajaudutaan U- tai L-muotoiseen talouskehitykseen, lääkkeet ovat paljon rankemmat Kirjainten muoto kuvaa talouden aktiviteetin muutosta. V-mallissa pudotus on jyrkkä mutta lyhytaikainen. U-mallissa pohjalla ollaan pitempään ja L -malli puolestaan tarkoittaa sitä, että jyrkän pudotuksen jälkeen taloudellinen aktiviteetti jää pitkäksi aikaa huomattavasti romahdusta edeltävää aikaa matalammalle. Suomessa koetuista talouskriiseistä U-muoto kuvaa 2007-2009 finanssikriisiä ja L-muoto 1990-luvun alkuvuosien 1991-1994 lamaa. Se, millaisia lääkkeitä Suomi tällä kertaa tarvitsee, riippuu kriisin kestosta. – Meiltä ei tule mitään leikkauslistaa, sanoo Vihriälä. Viittaus liittyy vuoden 1992 syksyyn, jolloin Suomi oli laman kourissa syvimmillään. Valtiovarainministeriön silloinen budjettipäällikkö Raimo Sailas teki poliitikkojen puolesta listan, mistä pitää leikata. Kyse oli siitä, että valtion ulkomaiset lainahanat olivat menossa kiinni ja piti tehdä uskottava paperi, jonka mukaan toimimalla valtiontalous näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa voisi päästä eroon velkakierteestä.