Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kokemäenjoen tulvatilanne ei Pihlavanlahden ruoppauksesta parane – pitäisi keskustella ihan muusta

Syysateiden aikana on jälleen keskusteltu Kokemäenjoen vesistöalueen tulvista. Maa- ja metsätalousministeriön suurtulvatyöryhmän suosituksen mukaisesti laadittiin vuosina 2003–2005 tutkimus Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskeistä. Tutkimus suoritettiin Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen ja Porin kaupungin yhteistyönä, joka julkaistiin 2006 nimellä Porin Tulvat – hallittuja riskejä. Näin ollen ei pitäisi olla mitään vaaraa Satakunnan alueella tulvista, onhan tutkimuksen mukaan nimessä Hallittuja riskejä? Tutustuttaessa lähemmin tutkimukseen, huomataan, että tutkimus on suoritettu Kiviniltä ja Ulvilaan. Ihmettelyä tässä herättää se, miksei tutkimusta tehty Pohjanlahdelta ja mereltä alkaen, sillä mereltä Kivinille on lähes saman verran matkaa kuin tutkimusseurannassa olleen joen pituus. Miksi tutkimus pitäisi suorittaa juuri mereltä asti? Otetaan esimerkiksi muutama tieto tämän vuoden seurannasta. Vesipintojen ero joen ja meren välillä oli kesäkuusta marraskuuhun vaihdellen 0–15 senttimetrin välillä. Lokakuun 25. päivän aamuna, merivesi oli korkeammalla kuin Porin jokisillan mittauspisteessä (-0,028 metriä). Tällöin merivesi virtasi Pihlavanjärveen (Pihlavanlahti). Vastaavasti nyt syyssateiden aikaan 10.12. aamulla jokivesi oli korkeammalla (0,906 metriä) kuin merivesi. Mistä poikkeuksellinen erotus johtuu, miksei jokivesi pääse laskeutumaan mereen? Yleisökirjoituksissa esitetään ”Pihlavanlahden” ruoppausta. Näin saadaan kyllä vesitilavuutta lisää, mutta veden virtaamaan ruoppaus ei auta, kylläkin vesivirtauksen mukana kulkeutuvien sedimenttien ”varastointiin”. Usein kuulee keskusteluissa esitettävän jokiveden laskeutuvan Mäntyluodon ja Reposaaren välistä mereen? Katsottaessa karttaa tuntuu väittämä vähän ihmeelliseltä, varsinkin tasavirtaamien aikana. Tällöin vesi virtaisi merivirtaukseen nähden vastavirtaan? Karttaa tarkasteltaessa lähemmin huomataan vesivirtauksen kulkeutuvan luontevammin Reposaaren ja Ahlaisten välistä, ja näin virtaus kulkisi luontevasti merivirran mukaan. Ilmasta tarkasteltaessa Reposaaren eteläpuolella vesi on kirkkaampaa kuin pohjoispuolella, johtuen sedimenttien valumisesta vesivirtaaman mukana Ahlaisiin päin. Nyt olisikin syytä tutkia, mikä on pengerteiden osuus vesivirtaamien estona.